Tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen korostaa, että Kööpenhaminan ja Oslon lentokenttien droonihavainnoista ei vielä ole riittävästi tietoa lopullisen arvion antamiseen.
Se, että kyse olisi puhtaasta vahingosta, vaikuttaa kuitenkin erittäin epätodennäköiseltä.
– Sekä Oslon että Kööpenhaminan lentokentillä on isot niin kutsutut geofence-alueet, varoalueet. Ne ulottuvat viiden kilometrin säteellä kiitoratojen ulkopuolelle, sanoo droonien torjuntajärjestelmään erikoistuneen Sensofusion-yhtiön tutkimusjohtaja Hyppönen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi harrastelija ei voi vahingossa lennättää drooniaan lentokentän läheisyydessä.
– Lentokenttien varoalueet eivät välttämättä tarkoita sitä, että se drooni ei suostu lentämään siellä. Se saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että drooni rupeaa piipittämään ja näyttää varoituksen pilotille, että tämä on liian lähellä geofence-aluetta.
Eli tuon perusteella nämä teot ovat tarkoituksella tehtyjä?
– Varsinkin silloin, jos siellä on samaan aikaan ollut useampia drooneja, niin kuin uutisissa mainittiin, mutta tästä meillä ei ole omaa tietoa. En siis välttämättä tekisi tästä vielä kovempia johtopäätöksiä.
Tutkimusjohtaja ei halua sen enempää spekuloida tapahtumien kulkua, mutta jotakin jo nykytiedoista voi päätellä.
– Tietätämättä tarkemmin, mitä siellä oikeasti on nähty, niin luultavasti kuitenkin pilotti on ollut siinä kentän välittömässä läheisyydessä. Tämä on todennäköisintä, Mikko Hyppönen sanoo.