Raja meni kiinni, ja aiemmin itäturisteja houkutellut Imatran kylpylä ajautui miljoonavelkoihin

Suuri osa kylpylän ja sen taustasäätiön veloista on kaupungin veronmaksajille. Kylpylä on taistellut olemassaolostaan jo usean vuoden ajan.

Yleiskuva kylpylästä.
Perinteikäs Imatran kylpylä on valmistunut vuonna 1985. Arkistokuva. Kuva: Tanja Heimonen / Yle

Pahoihin talousvaikeuksiin ajautuneen Imatran kylpylän omistavalla Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiöllä on velkaa jo noin 5,7 miljoonaa euroa.

Perinteikäs kylpylä on ollut etenkin itäturistien suosiossa. Itärajan sulkeuduttua kylpylä on tyhjentynyt.

Velkojista suurin on Kaakkois-Suomen osuuspankki, jolla on saatavia noin 2,6 miljoonan euron edestä.

Säätiö on velkaa myös Imatran kaupungille ja sen kaupunkikonserniin kuuluvalle Mitra Managementille yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa.

Kylpyläyhtiö ja Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiö hakeutuivat aiemmin tällä viikolla yrityssaneeraukseen. Summat käyvät ilmi käräjäoikeudelle toimitetusta yrityssaneeraushakemuksesta.

Norppakoriste kylpylässä.
Imatran kylpylällä on takanaan vaikeat vuodet. Kuva: Tanja Heimonen / Yle

Hakemuksessa todetaan, että ilman saneerausta säätiö todennäköisesti ajautuu konkurssiin.

Velkojat puolsivat yrityssaneerauksen aloittamista. Päijät-Hämeen käräjäoikeus teki torstaina päätöksen saneerauksen aloittamisesta.

– Päädyimme yrityssaneeraukseen, koska meillä ei ollut kerta kaikkiaan mahdollisuuksia selviytyä säätiön vastuista rahoittajien ja vuokrasopimusten osalta, kertoo hallituksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiöstä.

Kaupparekisterin tiedoista selviää, että Imatran kylpylä on menettänyt osakepääomansa. Se tarkoittaa, että tappiot ovat syöneet koko yhtiön pääoman. Osakepääoman menettäminen vaikeuttaa muun muassa yhtiön lainansaantia.

Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiö omistaa Imatran kylpylä oy:n sataprosenttisesti, ja on riippuvainen sen maksamasta vuokrasta. Vuokran suuruus riippuu osin kylpylän kävijämääristä.

Vaikea tilanne

Imatran kylpylä on kokenut viime vuosina suuria vaikeuksia. Koronapandemia pysäytti matkailun Suomessa. Sen jälkeen itäraja suljettiin Venäjän hybridivaikuttamisen seurauksena.

Kylpylän liiketoimintaa ovat kurittaneet myös kuluttajien ostovoiman heikko kehitys ja arvonlisäverokannan nousu 14 prosenttiin. Lisäksi valtion tekemät leikkaukset kuntoutus- ja sosiaalilomiin ovat vaikuttaneet merkittävästi Imatran kylpylän kuntoutuksen ja tuettujen lomien määrään.

– Leikkaukset vaikuttavat kylpylän liikevaihtoon vuositasolla noin 400 000 euron verran, Nokelainen sanoo.

Imatran kylpylän vuoden 2024 tilikauden tappio oli 155 000 euroa. Edellisellä tilikaudella se oli 676 000 euroa.

Tappioiden pienentymistä selittää vuonna 2023 aloitettu tervehdyttämisohjelma. Esimerkiksi henkilöstöä on vähennetty tuntuvasti.

Vuonna 2023 työntekijöitä oli 104, viime vuonna enää 82.

Kylpylä on auki

Vaikka nopeaa muutosta vallitsevaan tilanteeseen ei ole näköpiirissä, Nokelainen jaksaa silti uskoa, että kylpylän talousvaikeudet saadaan korjattua.

– Yrityssaneerauksen avulla saamme käännettyä liiketoiminnan kannattavaksi. Minulla on vahva usko, että selviydymme, hän sanoo.

Imatran kylpylän toiminta jatkuu yrityssaneerauksesta huolimatta normaalisti. Yrityksen mukaan henkilöstö jatkaa tehtävissään ja palvelut pysyvät ennallaan.

Nokelaisen arvion mukaan saneerausohjelman toteuttaminen tulee viemään ainakin viisi vuotta.

Imatran kylpylä on kokenut isoja muutoksia. Tällainen oli tunnelma joulukuussa 2023:

Venäläisten määrä on romahtanut Imatran kylpylässä. Video: Tanja Heimonen / Yle.