Jalkapallon naisten europelit jatkuvat ensi viikolla, mutta jälleen kerran ilman suomalaisjoukkueita.
Perjantaina Suomen mestaruuden varmistanut HJK ja KuPS ovat hallinneet tälläkin kaudella kotimaan kenttiä, mutta eurokentillä molempien tiet tyssäsivät alkuunsa.
HJK hävisi elokuun lopulla molemmat Mestarien liigan karsintaturnauksen ottelunsa, ja KuPS taipui niin ikään Europa Cupin ensimmäisellä karsintakierroksella kahdesti tanskalaiselle FC Nordsjællandille.
Jo aiemmin vahvistui, että ensi syksynä Suomesta eurokentillä nähdään kahden joukkueen sijaan vain yksi joukkue. HJK:n ja KuPSin eurotappiot käytännössä sinetöivät, ettei toista suomalaisjoukkuetta nähdä eurokentillä vielä sitä seuraavanakaan syksynä.
Viime kaudella tanskalaisen Nordsjællandin valmennustiimissä vaikuttanut Mari Savolainen penää liitolta ja seuroilta toimia.
– Olen todella huolissani. Kilpajuoksu maailmalla on vasta alkamassa. Tanska julkaisi minimipalkan, Ruotsi on julkaisemassa minimipalkan...
– Meillä Suomessa täytyisi saada pelaajille jotain kautta sellainen (samanlainen) arki, että he pystyvät syömään ja maksamaan laskuja. Muuten seuraa ulkomaille siirtyminen ja silloin sarjamme taso tippuu vielä entisestään.
Ei selittelyä
Savolainen työskenteli Tanskassa Nordsjællandin siirtymävalmentajana ja apuvalmentajana. Hänen vastuullaan olivat ensimmäistä kautta edustusjoukkueessa pelaavat nuoret pelaajat sekä edustusjoukkueen akatemiapelaajat. Joukkueen ympärillä työskenteli yksitoista päätoimista henkilöä.
Savolainen muistuttaa, että tanskalaisseura aloitti panostamisen naisten joukkueeseen vasta viitisen vuotta sitten.
– He ovat valinneet investoida naisten pelaamaan jalkapalloon. Seura on organisoitu akatemiapolun alusta ylös asti. On päivittäinen johdettu pelitapa. Joukkueen ympärillä on resursseja ja toiminta on hyvin ammattimaista.
KuPSin keskikenttäpelaaja Aada Nurmi ei lähtenyt selittelemään eurokentiltä putoamisen jälkeen. Jälkimmäinen peli Kuopiossa päättyi kuopiolaisten 1–5-tappioon, ja ensimmäinen osaottelu 1–3-tappioon eli KuPS taipui selvästi yhteismaalein 2–8.
– Olimme askeleen jäljessä. Mielestäni meidän pitää kollektiivisesti Suomessa tehdä asioita paremmin, jotta pelaaminen kehittyy, että pärjäämme. Jos saamme resursseja Suomeen niin, että pystymme pitämään täällä pelaajia, jotka pystyvät tekemään tätä ammattilaisina, pystymme pikkuhiljaa ottamaan maailman tasoa kiinni.
Nurmi myönsi, etteivät Kansallisen liigan pelit valmistaneet parhaalla mahdollisella tavalla euro-otteluihin – HJK-peliä lukuun ottamatta.
– Ei liiga kollektiivisesti todellakaan ole näiden (europeleissä pelaavien) joukkueiden tasolla.
Myös KuPSin päävalmentaja Ollipekka Ojala myönsi, että tanskalaisseura oli parempi kaikessa.
– Yritimme tehdä kaikkia muutoksia, mutta ei yksinkertaisesti riittänyt. He juoksuttivat meitä, voittivat yksi vastaan yksi -tilanteet ja veivät meitä jokaisella pelin osa-alueella. Tämä ottelu näytti, että meidän täytyy koko suomalaisessa jalkapallossa tehdä jotain paremmin. Tanskalainen akatemiajoukkue vei meitä aika pahasti, Ojala tylytti tappion jälkeen.
– Totta kai arpaonni on tärkeässä roolissa myös, tuleeko vastus Romaniasta vai Tanskasta, mutta tänään varmaan aukesivat kaikille silmät, että töitä on tehtävänä. En tiedä, mistä pitäisi lähteä liikkeelle.
Kovempia vaatimuksia seuroille?
Mari Savolaisen mielestä liigan tulisi tiukentaa kriteeristöään.
– Seurojen tulisi tehdä valinnat, haluavatko he olla mukana vai eivät. Nyt liigan ja ykkösen välillä tapahtuu hissiliikettä, mutta jos seura ei investoi naisten pelaamaan jalkapalloon ja naisten toimintaan, on tavallaan ihan sama, kuka tippuu ja kuka nousee.
Moni kysyy, mistä löytyvät rahat. Esimerkiksi HJK:n naisten tulos oli uuden yhtiön ensimmäisen kauden jälkeen yli 400 000 euroa tappiollinen.
Savolainen uskoo, että ratkaisu löytyy kaupallisesta osaamisesta.
– Seuroja on tuettu (Palloliiton kehitystuella), että niihin on saatu uusia täysipäiväisiä ihmisiä. Sen kautta toivottavasti saadaan lisää investointeja. Mutta aika harva seura on investoinut naisten pelaamaan jalkapalloon Suomessa, Savolainen paaluttaa.
– KuPSissa ja HJK:ssa se on tapahtunut. Ilves (miesten osakeyhtiö) teki valtavan hyvän tuloksen, mutta naisten toimintaa ei sen alla ole. Se on arvovalinta ottaa naiset mukaan.
KuPS aloitti naisten toimintaan panostamisen vuonna 2019, ja juhli Suomen mestaruutta kolmesti peräkkäin: 2021, 2022 ja 2023. HJK:n naisten joukkueen taustalle perustettiin oma osakeyhtiönsä vuonna 2023, ja miljoonarahoituksen turvin seura on noussut Suomen johtavaksi naisten seuraksi.
Liiga lanseerasi uudelle strategiakaudelle pääsarjaseuroille kehitysohjelman, joka tarjoaa seuroille mm. tukea myynti- ja markkinointikoordinaattorin palkkaamiseen.
Myös sarjajärjestelmä uudistui tälle kaudelle, kun Kansallisen liigan joukkuemäärää pudotettiin kahdeksaan. Mestaruus ratkotaan kuuden joukkueen Mestaruussarjassa, ja kaksi liigan heikointa joukkuetta kamppailevat liigapaikasta Ykkösen neljän parhaan joukkueen kanssa Liigakarsintasarjassa.
– Sanoin jo ennen uudistusta, että ei mikään sarjauudistus pelaajien arkea paranna, vaan seurojen panostaminen arkeen. Se, pelaako tätä sarjaa kahdeksan vai kymmenen joukkuetta ja onko meillä ylä- ja alaloppusarja, ei ratkaise sitä, kuinka hyviä jalkapalloilijoita meiltä tulee, vaan se, mikä motivaatio seuroilla on ja millaisissa olosuhteissa jalkapalloa naiset täällä pelaavat, Savolainen päättää.