Lähisuhdeväkivallan tilastot ovat synkkää luettavaa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 12 565 uhria, mikä on kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän.
Parisuhteessa joka kolmas nainen ja noin joka kuudes mies on kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen parisuhdekumppanin taholta.
Väkivallantekijä voi muuttua
Tilanteeseen tuo toivoa Jyväskylässä Kriisikeskus Mobilen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kehittämä väkivallan tekijöiden hoitomalli.
Hoitomallilla voidaan hoitaa ihmisiä, jotka ovat olleet lähisuhteissaan väkivaltaisia.
Mallissa väkivaltaisuutta hoidetaan yksilötyöskentelyllä sekä parisuhdeterapialla, mikäli edellytykset sille täyttyvät.
– Lähisuhdeväkivallan tekijä voi muuttua, sanoo Jyväskylän yliopiston professori Juha Holma.
Jyväskylässä kehitettyyn hoitomalliin osallistui ihmisiä, jotka olivat olleet lähisuhteissa väkivaltaisia.
Tutkimuksen aikana fyysinen väkivalta loppui miltei kaikilla hoitomalliin osallistuneilla. Lisäksi henkinen väkivalta väheni merkittävästi ja puolet puolisoista koki elämänlaadun kohentuneen.
– Jos väkivallantekijä on motivoitunut ja sitoutuu pitkäkestoiseen apuun, ja on lisäksi valmis muutokseen, ovat tulokset erittäin lupaavia, sanoo Holma.
Aiemmin Holman mukaan on ajateltu, ettei pariterapia sovellu työkaluksi lähisuhdeväkivaltaan. Monet ovat kritisoineet, että pariterapia on jopa voinut pahentaa tilannetta entisestään.
Jyväskylän yliopiston tutkimusten valossa pariterapia voi tietyin ehdoin olla käytettävä hoitomenetelmä väkivallan tekijälle ja koko perheelle.
Yhtenä pariterapian ehtona on, että väkivalta ei ole saanut olla törkeää eli aseellista, henkeä tai terveyttä uhkaavaa.
Näin hoitomalli toimii
Jyväskylässä kehitetyssä lähisuhdeväkivallan hoitomallissa käsitellään aina koko perhettä yksilöllisesti.
Parisuhdeväkivallalla on vaikutuksia myös lapsiin, vaikka he eivät ole itse väkivallan kohteena.
Hoitomallia on kehitetty ja tutkittu jo vuodesta 1995 alkaen.
Pariterapiassa turvallisuus on ensisijaista ja sen lisäksi varmistetaan, että molemmat osapuolet kokevat tulleensa kuulluiksi.
Holman mukaan väkivallan tekijälle toisen asemaan asettuminen on usein vaikeaa.
– Isoin ero väkivallan tekijän ja kokijan käsitysten välillä on, miten pelottavaa ja vahingollista henkinenkin väkivalta on.
Jyväskylän seurakunnan perheasian neuvottelukeskus on tehnyt yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa jo 20 vuotta
Neuvottelukeskuksen johtaja Pekka Puukko kertoo, että lähisuhdeväkivallan hoito-ohjelma on monella tapaa erilainen kuin tavallinen terapia.
Pariterapiaan verrattuna suuri muutos on, ettei paria lähdetä hoitamaan yhdessä, vaan sekä väkivallan tekijä että kokija ohjataan ensin omille työntekijöilleen.
Yksilötyöskentelyssä on yksi päämäärä: lopettaa väkivalta.
– Jos yksilötyöskentelyssä saadaan väkivalta loppumaan ja jos tilanne on perheessä muuttunut turvalliseksi, on mahdollisuus harkita pariterapian mahdollisuutta, sanoo Puukko.
Katso videolta, miten lähisuhdeväkivallasta kysyminen tuo ilmiön esiin:
Pariterapiassa edellytetään turvallisuuden lisäksi rehellisyyttä. Kaikkien osapuolten täytyy olla samaa mieltä tapahtumista.
Jyväskylän seurakunnan perheasian neuvottelukeskuksen tulokset lähisuhdeväkivallan hoidossa ovat olleet niin lupaavia, että hoitomallia yritetään viedä myös muualle Suomeen perheneuvontaan.
Terapiatyöskentelyssä ymmärrys edeltää aina muutosta.
– Ensin väkivallantekijän pitää ottaa vastuu omasta käytöksestään ja sen jälkeen sitoutua sen muuttamiseen, kertoo Puukko.
Tunnistaminen kaiken perusta
Juha Holman mukaan väkivallan tunnistaminen on lähisuhdeväkivallan hoidossa kaiken lähtökohta. Liian usein viranomaiset eivät vieläkään tunnista lähisuhdeväkivallan kaikkia muotoja.
Tunnistaminen kuuluu kaikille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille, poliisille ja jopa kouluille.
– Väkivalta tunnistetaan paremmin, jos väkivalta-sanan sijaan kysytään, että onko suhteessa ollut esimerkiksi kiinnipitämistä, estämistä tai tönimistä, sanoo Holma.
Holma kertoo, että lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen tuo myös paljon taloudellisia säästöjä. THL:n ja Jyväskylän yliopiston tutkimusten mukaan terveydenhuollossa säästö olisi noin 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Professori Juha Holman mukaan avainasemassa on väkivaltaa käyttäneen ihmisen oma motivaatio muutokseen:
Puukon mukaan heillä otetaan väkivalta aina puheeksi jokaisessa ajanvarauspuhelussa.
Puhelussa tiedustellaan, onko nyt tai onko aikaisemmin suhteessa ollut esimerkiksi kiinnipitämistä.
Kun valtakunnallisten tilastojen mukaan väkivaltaa on noin kolmessa prosentissa perheneuvonnan tapauksista, on Jyväskylän neuvottelukeskuksessa sitä ilmennyt yli yhdellätoista prosentilla pareista.
– Väkivallan suora puheeksi ottaminen tekee ilmiön näkyväksi. Sen jälkeen sitä voidaan lähteä hoitamaan, kertoo Puukko.