Itärajan tuntumassa Etelä-Karjalassa sijaitseva Imatran kaupunki on kärvistellyt huonojen talousuutisten kourissa jo useamman vuoden.
Koronaviruksen jälkeen rajakaupungin talouselämä on kärsinyt Venäjän rajan sulkemisesta johtuvan kaupan ja matkailun hiipumisesta.
Aivan tuoreimpana Imatra on saanut tällä viikolla useita huonoja uutisia.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue ilmoitti yt-neuvotteluista, joiden tarkoituksena on vähentää 115 henkilötyövuotta. Hyvinvointialue suunnittelee, että se siirtää kaksi vuodeosastoa Imatralla sijaitsevasta Honkaharjun sairaalasta Lappeenrantaan.
Perinteikäs Imatran kylpylä puolestaan ilmoitti hakeutuvansa yrityssaneeraukseen. Kylpylällä on mennyt kehnosti jo useamman vuoden ajan, kun koronavuodet ja itärajan sulku ovat vähentäneet turistivirtoja.
Samaan aikaan itärajan tuntumassa sijaitsevan Imatran työttömyystilanne on jo Kaakkois-Suomen huonoin. Työttömiä oli elokuussa lähes 15 prosenttia työikäisistä.
Lisäksi kaupungin olisi tänä syksynä löydettävä ensi vuoden budjettiin 1,3 miljoonan euron lisäsäästöt.
Hankalaa jo pitkään
Venäläinen ostovoima toi ennen koronaepidemiaa Etelä-Karjalaan jopa noin miljoona euroa vuorokaudessa. Venäläisturistit suorastaan täyttivät Imatran kadut ja erikoisliikkeet, ja raja-asemalla oli jonoja. Suomen kansallisihmeeksi julistautuneessa kaupungissa oli venäläisten omistamia taloja ja asuntoja sekä kiinteistöjä.
Vuosi sitten julkaistu artikkeli keskustan tyhjistä liiketaloista piirsi rajun kuvan Imatrankoskesta, jossa useat kaupat ovat lopettaneet ja liiketilat autioituneet. Tilannetta hankaloittavat väestöpako, väestön ikääntyminen ja ammattikorkeakoulutuksen väheneminen.
Imatralla toimiva teräsvalmistaja Ovako irtisanoi vajaa vuosi sitten 30 työntekijäänsä. Vuosi sitten kesällä myös metsäyhtiö Stora Enso vähensi Imatran tehtailta kymmeniä työntekijöitä.
Imatra tarvitsee lisää yrityksiä
Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tomi Kovanen kertoo, ettei tieto Imatran kylpylän yrityssaneerauksesta tullut kaupungille yllätyksenä.
Hänen näkemyksensä mukaan kylpylä jatkaa yrityssaneerauksesta huolimatta toimintaansa normaalisti ja säilyttää myös työpaikat.
– Se, että asiat tuodaan esille, on myös positiivinen asia. Tiedämme, missä mennään, Kovanen rauhoittelee.
Hyvinvointialueen tiukan taloustilanteen rajuus ja laajuus sen sijaan yllättivät Kovasen.
– Näistä päästään kuitenkin eteenpäin, ja uskon Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hoitavan Imatran osalta tilanteen hyvin, Kovanen sanoo.
Hän muistuttaa, että Imatralla on paljon myönteistäkin. Pk-yritysbarometri näyttää, että imatralaisilla pienyrityksillä menee aiempaa paremmin.
– Työttömyyskään ei ole noussut tänä vuonna, eli kyllä ilmoilla on myös positiivisia uutisia, Kovanen kertoo.
Ei enää ulkomaalaisten varaan
Kauppakeskus Mansikkapaikan vastikään uudistanut yrittäjä Tuomas Rautio muistuttaa, että yrittäminen Imatralla vaatii nyt aiempaa enemmän töitä ja kovia tekoja. Hänestä aiemmin oli ehditty tottua ”helppoon leipään” ja kaupunkiin on päässyt myös ”kertymään pullamössöä porukkaa”.
– Sitten kun raja aukeaa, niin emme turvaa koko talouttamme venäläisten ja ulkomaalaisten varaan, ja taustalla on muutakin kuin terästehdas ja paperitehdas, Rautio sanoo.
Imatralle on asettunut uusi yritys, akkukennoja valmistava Nordic Nano Group. Myös norjalaisyhtiö Norsk-e-Fuel suunnittelee synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitoksen rakentamista Imatralle. Yhtiö on varannut Imatran kaupungilta 35 hehtaarin Imatran Pelkolasta Ovakon terästehtaan vierestä.
Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden kertoo, mitä ajattelee Nordic Nano Groupin investoinnista:
Elvytystä ja tukea
Kovia kokenut Imatran seutu on saanut valtiolta noin neljä miljoonaa euroa äkillisen rakennusmuutostilanteen hoitoon.
Tukirahalla seutua pyritään vahvistamaan erityisesti energia- ja ympäristöteknologian, bio- ja kiertotalouden, metallialan ja tekoälyyn liittyvien hankkeiden avulla. Kaupunki tarvitsee lisää pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Kaupunginjohtaja on muistuttanut, etteivät Imatran vahvat kivijalat eli maailmanluokan metsä- ja terästeollisuus ole vaihtumassa, vaikka niiden suhdanne onkin tällä hetkellä hankala. Niiden kilpailukyvystä on pidettävä huolta.
Imatran seudun kunnat ovat tehneet aloitteen päästäkseen erityistalousalueeksi. Erityistalousalueella olisi esimerkiksi verotusta ja muuta lainsäädäntöä koskevia poikkeuksia muuhun Suomeen verrattuna. Päätöstä siitä, edistetäänkö kuntien toivetta, ei vielä ole.
Hallituksen työryhmä sai helmikuussa valmiiksi esityksensä itäisen Suomen tukemiseksi. Esitys listaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää taloudellista kasvua, investointeja sekä työvoiman saatavuutta Itä-Suomessa.
Maakuntajohtaja Satu Sikanen on pettynyt hallituksen toimiin Etelä-Karjalan tukemiseksi. Hänen mukaansa Etelä-Karjalan kannattaa keskittyä omiin teollisiin investointeihin.