KIOVA Joukko ukrainalaisia miehiä seisoo pellon laidalla ja tuijottaa ruutua edessään. Fiu!
Jokin viuhahtaa salamannopeasti taivaan halki ja katoaa horisonttiin parissa sekunnissa. Ääni muistuttaa formula-autoa, mutta kyseessä ei ole taivaalla kiitävä kilpa-auto vaan pieni, rakettimainen drooni nimeltä Sting – suomeksi pistos. Sting edustaa nopeasti kehittyvien droonien uutta haaraa, torjuntadrooneja.
Kyseessä on siis drooni, jonka tarkoituksena on tuhota vihollisen drooneja.
– Stingiä voi kutsua vallankumoukselliseksi. Nato-maat pyytävät nyt Ukrainalta apua droonien torjunnassa. Jopa Yhdysvaltain erityislähettiläs Keith Kellogg sanoi, että Ukrainalla on paremmat droonit kuin Yhdysvalloilla, kertoo voittoa tavoittelemattoman Wild Hornets -yhtiön edustaja Alex Roslin.
Ukrainalaiskanadalainen drooniasiantuntija kertoo videolla Stingin menestyksestä:
Sting-droonien päätehtävä on tuhota Venäjän pitkän kantaman drooneja, joita maa käyttää iskuissaan Ukrainan kaupunkeihin. Siksi torjuntadroonien menestys toisi helpotusta erityisesti siviiliväestölle, Roslin kertoo.
Rakettimaisen torjuntadroonin teho perustuu sen nopeuteen. Sting ottaa kiinni hitaammin lentävän lennokin ja tuhoaa sen. Wild Hornets -yhtiö valmisti jo yli vuosi sitten nelikopteridrooneja, joiden tehtävänä oli tuhota Venäjän hitaammin lentäviä drooneja rintaman läheisyydessä.
– Meidän piti kehittää täysin uudenlainen drooni, koska Venäjän droonit lensivät yhä nopeammin ja yhä korkeammalla. Sting täyttää tätä aukkoa, Roslin sanoo. Hänen mukaansa yksi Sting pystyy tuhoamaan Shahed-drooneja yli 70 prosentin todennäköisyydellä.
Alun perin iranilaisvalmisteiset Shahed-droonit ovat Venäjän pitkän kantaman drooneja, joita Venäjä käyttää iskuissaan Ukrainaan. Nykyään Venäjä rakentaa drooneja itse ja ne tunnetaan Geran-drooneina.
Ukrainassa toimivien drooniyhtiöiden etu on, että ne toimivat läheisessä yhteistyössä suoraan ukrainalaisten yksiköiden kanssa, Roslin kertoo. Esimerkiksi Sting-droonia suunniteltiin tiettyjen yksiköiden kanssa kuukausia.
– Saamme heiltä ideoita ja kehitämme niitä, kunnes syntyy erittäin toimiva drooni, Roslin sanoo.
Myös suomalaisasiantuntija, everstiluutnantti (evp) Esa Kelloniemi pitää torjuntadrooneja onnistuessaan merkittävänä muutoksena droonisodankäynnissä.
– Jos torjuntadrooneja pystytään tuottamaan massamaisesti, se muuttaa asetelmaa pitkän kantaman droonien torjunnassa. Silloin niitä voitaisiin käyttää laajalla alueella, sanoo Tuusulan Ilmatorjuntamuseon johtaja Kelloniemi.
Roslin ei paljasta Stingin huippunopeutta, mutta yhtiön Telegram-kanavan videolla nähdään kun drooni lentää noin 315 kilometrin tuntinopeudella. Ensimmäinen Shahed tuhottiin hänen mukaansa toukokuussa, ja sen jälkeen Sting-droonit ovat tuhonneet noin 600 droonia. Torjuntadroonien käyttöönotto on Roslinin mukaan nostanut Ukrainan ilmatorjuntaprosenttia muutaman kuukauden notkahduksen jälkeen.
Kustannustehokas tuhoaja
Ukrainan ilmapuolustus kaipaa nopeasti uusia keinoja torjua Venäjän pitkän kantaman drooneja, sillä Venäjän iskut ovat kasvaneet räjähdysmäisesti lyhyessä ajassa. Siinä missä Venäjä käytti vuosi sitten heinäkuussa iskuissaan Ukrainaan 423 droonia, tämän vuoden heinäkuussa määrä oli jo 6129. Ennätyksiä on rikottu kesän mittaan, ja syyskuussa Venäjä iski Ukrainaan kerralla yli 800 droonilla. Tämä asettaa Ukrainan ilmapuolustuksen äärirajoille – ja näin valtavan droonimäärän alasampuminen ohjuksilla olisi äärimmäisen kallista.
– Tämä upea drooni maksaa noin 2 000 euroa, ja se tuhoaa 50 000 tai jopa 100 000 euron arvoisia Shahed-drooneja. Se on kestävä ratkaisu, Roslin sanoo.
Roslin korostaa, että Sting-torjuntadroonit on rahoitettu suurimmaksi osaksi joukkorahoituksella. Moni Ukrainan yli 300 droonivalmistajasta kilpailee päästäkseen sopimukseen Ukrainan armeijan kanssa, jolloin drooneja voitaisiin tuottaa massoittain.
Tällä hetkellä drooneja torjutaan Ukrainassa ennen kaikkea elektronisella häirinnällä ja ilmatorjuntakonekivääreillä. Myös helikoptereita ja hävittäjiä käytetään ajoittain, mutta se on kallista. Siksi Ukraina panostaa nyt erityisesti torjuntadrooneihin kuten Stingiin ja kertoo rakentavansa pian jo tuhat torjuntadroonia päivässä.
Ratkaisu Suomelle ja Nato-maille?
Torjuntadrooni voi olla merkittävä tekijä kattavan ilmapuolustuksen rakentamisessa myös muille maille, kuten Suomelle. Venäjän Puolan ilmatilaan tunkeutuneet 19 droonia osoittivat, että drooneja vastaan on pakko kehittää kustannustehokkaita ratkaisuja. Nato-hävittäjät ampuivat lopulta alas vain neljä noin 10 000 euron arvoista Gerbera-droonia, ja uhreilta vältyttiin täpärästi.
Tämän jälkeen Ursula von der Leyen julkisti suunnitelmat droonimuurista, jota kaavaillaan myös Suomeen. Asiantuntijat tosin pitävät termiä harhaanjohtavana. Kyse on monikerroksisesta ja ennaltaehkäisevästä ilmapuolustuksesta.
Mikä olisi torjuntadroonien rooli tällaisessa ”droonimuurissa”?
– Haasteena on, että meidän pitäisi hypätä liikkuvaan junaan tässä kehityksessä ja pysyä mukana. Näitä ei voi tehdä varastoon kuten kumisaappaita tai maastopukuja, koska ne saattavat olla jo hetken päästä vanhentuneita, Kelloniemi sanoo.
Ratkaisu voisi Kelloniemen mukaan olla Ukrainan osaamisen hyödyntäminen kumppanuussuhteiden kautta. Hän vertaa tilannetta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin sekä länsi että itä hyödynsivät natsi-Saksan sotateknologista osaamista kylmän sodan aikana.
Ukrainan ja Venäjän välinen droonisota muistuttaa kissa ja hiiri -leikkiä, jossa kehitys etenee viikoissa.
– Seuraavaksi venäläiset kehittänevät takakameran ja lisäävät tekoälyä, jotta drooni pystyy tekemään väistöliikkeitä viime hetkellä, Kelloniemi arvioi.
Venäjän tyypillisin Shahed 136 -mallin drooni lentää noin 200 kilometrin tuntinopeudella, mutta uusimmat, suihkumoottoreilla varustetut pitkän kantaman Geran-3-droonit yltävät Ukrainan mukaan jopa yli 600 kilometrin tuntinopeuteen. Roslinin mukaan näihin kehitetään vastatoimia, ja yhtiön Telegram-kanavalla esitellään videoita, joissa väitetään tuhottavan kyseisiä drooneja. Ukrainan presidentinkanslian varajohtaja Pavlo Palisa sanoi syyskuussa, että Ukrainalla on torjuntadrooni, joka kykenee torjumaan myös suihkumoottorilla varustettuja drooneja.
Suomalaisasiantuntijan mukaan yli 600 kilometriä tunnissa lentävän droonin tuhoamiseen tarvitaan myös suihkumoottorilla varustettu torjuntadrooni. Kelloniemi pitää torjuntadroonien tuloa tärkeänä lisänä Ukrainalle, mutta ei ratkaisevana koko sodan kannalta.
– Tuskin Venäjä tavoitteitaan sodassa muuttaa tässäkään tapauksessa, Kelloniemi sanoo.
– Toisaalta ukrainalaisille jo pelkästään tieto siitä, että on olemassa tehokas torjuntajärjestelmä, lisää kansan uskoa puolustusmahdollisuuksiin – ja sitä kautta mahdollisesti vaikuttaa koko sodan lopputulokseen, Kelloniemi pohtii.