Suomessa kunnat varautuvat poikkeuksellisiin oloihin aiempia vuosia enemmän, kertoo Kuntaliitto. Taustalla vaikuttavat korona-aika ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Tällä hetkellä kunnat järjestävät viranomaisten kanssa yhteisharjoituksia, muun muassa evakuoitumisia, huomattavasti paljon enemmän kuin vuosiin.
Lisäksi kuntiin hankitaan esimerkiksi varavoimakoneita sähkönsyöttöön.
Poikkeusoloihin varautumisessa pyritään varautumaan kaikkeen. Jopa pahimpaan, eli sotaan.
– Pitää varautua, tehdä suunnitelmat ja harjoitella rauhan aikana. On myöhäistä toimia sitten, kun jotain tapahtuu, sanoo kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kuntaliitosta.
Korhosen mukaan varautumisen tasoa voisi nostaa pienillä kustannuksilla lisää, jos useampi kunta palkkaisi omalle seudulleen yhteisen varautumissuunnittelijan.
Kaikkien kuntien tulisi varautua
Kuntaliitto kertoo, että varautumisen taso on ottanut harppauksia eteenpäin, ja Suomea pidetään varautumisessa edistyksellisenä.
– Korostan silti, että vielä on kehittävää, etenkin yhteistoiminnassa eri toimijoiden välillä, Korhonen toteaa.
Suomessa on Ahvenanmaa ja saaristokunnat yhteen laskien kaikkiaan 308 kuntaa. Kaikissa on liiton mukaan tällä hetkellä vähintään lain edellyttämä valmiussuunnitelma.
Suurissa kaupungeissa resursseja varautumiseen on enemmän, mutta varautumiseen on herätty laajasti myös pienemmissä kunnissa ja kyläyhteisöissä.
Suomessa on väestönsuojatilat 4,4 miljoonalle kansalaiselle. Ne eivät riitä kaikille.
Korhonen toivoisi viranomaisilta yksityiskohtaisempaa ohjeistusta omakotitaloissa ja yksityisasunnoissa suojautumiselle.
Liitto kannustaa myös kyläyhteisöjä ja asukkaita varautumiseen.
Kyläilta poikkeusoloista
Uudellamaalla Mäntsälän kunnan valmiudesta on käynnissä valtuustoaloite, joka koskisi kaikkia kyliä ja asuinalueita.
Pinta-alaltaan laaja Mäntsälä koostuu monista pienistä kylistä. Kunnan asukkaista lähes 40 prosenttia asuu sivukylillä. Kaukaisimpien kylien etäisyys keskustasta on noin 20 kilometriä.
Mäntsälä on todella turvallinen kunta, mutta moni asia voi mennä pieleen, sanoo paikkakunnalla asuva Katri Manninen.
– Junaradalla voi tapahtua suuronnettomuus, moottoritiellä bussi ja öljyrekka voivat törmätä toisiinsa, peltojen alla kulkevassa kaasuputkessa voi tapahtua räjähdys. Voi tulla pitkiä sähkökatkoja tai veden saanti saattaa hankaloitua, hän listaa.
Mannisen kylä Arola-Jokelanseutu on yksi aktiivisista kylistä. Ihmiset tuntevat toisensa, mikä antaa jo itsessään turvallisuutta.
Turvallisuussuunnitelma kylästä puuttuu vielä.
– Joissain muissa Mäntsälän kylissä on jo mietitty, kenellä on kaivurit ja aggregaatit, kuka menee katsomaan mummoja, mistä saadaan vettä ja missä tavataan.
Ensi viikolla järjestetään Arola-Jokelanseudun kyläilta, jonka aiheena on poikkeustilanteisiin varautuminen.
– Jos kaikki viestiyhteydet katkeavat, kuntalaisten on syytä tietää, mistä ja milloin he saavat ajantasaista tietoa. Kuka ajaa mopolla tai polkupyörällä tuomaan viestin tiettyyn kellonaikaan kouluille tai kylätaloille. Miten viranomaisille saadaan tietoa kylien tilanteesta, Manninen sanoo.
Ministeriö: naapuriapua kaupunkeihin
Sisäministeriön mukaan paloturvallisuuden lisäksi kriittisimpiä toimia kylissä ovat varautumiset sähkökatkoihin, veden tulon katkeamiseen, myrskyihin ja tietyillä alueilla tulviin.
Varautumisessa on alueellisia eroja.
– Käsitykseni on, että meillä on kyliä, kuntia ja hyvinvointialueita, joissa on tehty pitkään töitä kylien turvallisuuden eteen. Usein kylät ovat itse aktivoituneet ja tehneet hyvää työtä. On myös alueita, joissa ei olla ihan samalla tasolla, sanoo sisäministeriön pelastusylitarkastaja Mikko Hiltunen.
Yksi keskeisimmistä asioista konkreettisten toimien lisäksi on henkinen hyvinvointi ja kriisinkestävyys eli resilienssi.
– Tieto siitä, ettei jää yksin, vaan voi luottaa naapuriapuun. Kun on mahdollisuus keskustella huolta herättävistä asioista yhteisössä, on myös mahdollisuus varautua yhdessä. Se on iso voimavara arjessa.
Pienten kylien kaltaista naapuriapua tulisi Hiltusen mukaan saada myös kaupunkeihin. Varautuminen olisi hyvä saada osaksi asukasyhdistysten toimintaa.
– Henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta olisi tärkeä, että olisi yhteisöjä, joiden apuun voisi turvautua.
