Epävarmuus leimaa Keski-Suomen kuntien ensi vuoden talousarviosuunnittelua.
Yle Jyväskylä kysyi talousarvion laadintaa johtavilta viranhaltijoilta, miltä kunnan talous näyttää ensi vuonna verrattuna tähän vuoteen.
Kysymyksiin vastasivat Keski-Suomen kunnat Kannonkoskea ja Luhankaa lukuunottamatta.
Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen tiivistää monen viranhaltijan viestin, kun hän toteaa, että suunnitelmavuosien sumuisuus on lähes läpinäkymätön.
Näkyvyyttä heikentää kuntajohtajien mukaan etenkin epätietoisuus valtion taloustoimien vaikutuksista kuntiin. Huolta herättävät suunnitteilla oleva valtionosuusuudistus, tekeillä oleva hankintalain uudistus sekä kiinteistöverouudistus.
Murheenkryyneinä työttömyys ja sote-tilat
Ensi vuonna kuntataloutta heikentää myös hyvinvointialueille vuokrattujen sote-tilojen sopimusten päättyminen.
Monin paikoin vuokrasopimusten jatkumisesta ei ole vielä varmuutta. Kinnulan kunnanjohtajan Marja Lehtosen mukaan hyvinvointialue on tänä syksynä ottanut kuukauden aikalisän sopimusneuvotteluissa.
Yhteisiä huolenaiheita ovat myös pahentunut työttömyys ja työllisyyden hoidon siirtyminen kuntien vastuulle. Kuntien mukaan työllisyyspalvelujen rahoitus on alimitoitettu.
Kinnulan kunnanjohtaja toteaa, että suurimmassa osassa Keski-Suomen kuntia työmarkkinatuen kuntaosuudet eli sakkomaksut ovat tuplaantuneet totutusta ja budjetoidusta.
Moni johtaja nostaa esiin myös henkilöstökulujen kasvun. Ensi vuonna kunta-alan henkilöstön palkat nousevat sopimusneuvottelujen tuloksen mukaisesti.
Puolet kunnista tiukassa tilanteessa
Puolet kunnista arvioi, että niiden taloustilanne on ensi vuonna tämänvuotista vaikeampi tai yhtä vaikea. Näin vastaavat Hankasalmi, Jämsä, Keuruu, Kinnula, Laukaa, Multia, Muurame, Petäjävesi, Viitasaari ja Äänekoski.
Kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen sanoo, että Viitasaari joutuu tekemään erittäin tiukkaa budjetointia ensi vuodelle. Muurame lakkautti tänä vuonna kouluja ja päiväkoteja, mikä helpottaa kunnanjohtaja Jarkko Määttäsen mukaan ensi vuoden taloustilannetta.
Multian talouspäällikkö Jenni Peltokangas ja Keuruun kaupunginjohtaja Janne Teeriaho toteavat, että ensi vuosi näyttää huomattavasti tätä vuotta vaikeammalta. Erittäin synkät näkymät ovat myös Kinnulassa ja Laukaassa.
Helppoa ei ole myöskään Kyyjärvellä. Vaikeasti velkaantunut kunta hakee harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, jota myönnetään poikkeuksellisen vaikeassa taloustilanteessa oleville kunnille. Vt. kunnanjohtaja Maija-Liisa Immonen ei kommentoi vielä ensi vuoden talousarviota, sillä hänen mukaansa sen laadinta on vaiheessa.
Myös Kinnula, Laukaa, Multia ja Petäjävesi hakevat harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta.
Kunnanjohtaja Linda Leinonen sanoo, että Laukaan talousongelmien suurimmat syyt löytyvät kuntien rahoitusjärjestelmästä ja valtionosuuksien pienenemisestä: Laukaa on tänä vuonna menettänyt valtionosuuksia 419 euroa asukasta kohti, eli viisi kertaa enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin.
Laukaan talous on pahasti miinuksella. Kunta on tehostamassa taloutensa tasapainottamisohjelmaa ja hakee lisäsäästöjä muun muassa yt-neuvotteluilla.
Saarijärven kaupunginjohtaja Satu Autiosalo sanoo, että tilanne ei ole vielä vakava, mutta selvästi epävarmempi kuin tänä vuonna. Saarijärvelläkin on meneillään talouden tasapainottamisohjelma.
Näissä kunnissa näyttää paremmalta
Uuraisten, Joutsan ja Konneveden tavoitteena on ylijäämäinen budjetti, mutta tavoitteen toteutuminen on johtajien mukaan epävarmaa.
Kivijärven talous on kunnanjohtaja Pekka Helppikankaan mukaan vakaa, eikä sopeutuspaineita ole. Sote-kiinteistöjen kohtalo askarruttaa Kivijärvelläkin.
Tätä vuotta valoisammalta ensi vuosi näyttää Jyväskylässä, Pihtiputaalla ja Toivakassa. Kaikki kolme ovat toteuttaneet tiukkoja talouden tasapainottamisohjelmia, joiden tulokset alkavat näkyä.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo, että Jyväskylän ensi vuoden taloutta kohentavat myös verotulojen kasvu sekä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen maksettujen sote-erien pienentyminen.
Toivakan talous koheni reippaasti jo vuonna 2023, kun kunta möi Suur-Savon Sähkön osakkeensa Savonlinnalle lähes 3 miljoonalla eurolla. Kunnanjohtaja Touko Aalto sanoo, että Toivakka on lisäksi käynyt kaikki toimintonsa läpi tiukalla kammalla ja lisännyt yhteistyötä lähikuntien kanssa.
Verotukseen ei haluta koskea
Veronkorotuksiin ei ole talousarviokehysten laadinnassa turvauduttu missään Keski-Suomen kunnassa. Tänä vuonna tuloveroprosentit vaihtelevat Luhangan 6,4:stä Kyyjärven, Laukaan ja Petäjäveden 9,9:ään.
Moni johtaja arvioi, että verotus on jo nyt niin korkealla, että sitä ei hevillä kiristetä. Äänekosken talousjohtaja Tapani Hämäläinen toteaa, että veronkorotukset ovat viimeinen keino talouden reivaamisessa.
Veronkorotuksia ei voi kuitenkaan sulkea pois kuntien keinovalikoimasta, sillä viimeinen sana ensi vuoden talousarviosta on valtuustolla.