Suomi laittaa veroeuroja puolustukseen rajusti kiihtyvään tahtiin.
Samaan aikaan koko Eurooppa varustautuu yhtä aikaa, mikä luo kysyntää myös suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Tässä jutussa kysytään, voisiko mittava julkinen raharuiske sekä vahvistaa Suomen puolustusta, että elvyttää kituliaan talouskasvumme uuteen nousuun?
Katsotaan ensin, miten paljon verorahaa puolustukseen kaadetaan. Grafiikka näyttää kasvun:
Hallitus aikoo kasvattaa puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi Naton jäsenenä Suomi on sitoutunut siihen, että varsinaisten puolustusmenojen osuus on 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2035.
Aloitetaan Suomen Pankista. Miten siellä arvioidaan puolustusmiljardien vaikuttavan Suomen talouskasvuun?
– Puolustusmenojen lisäys kasvattaa jonkin verran tuotantoa ja nostaa hieman hintoja verrattuna tilanteeseen, jossa puolustusmenoja ei enää lisättäisi kuluvan vuoden jälkeen, sanoo Suomen Pankin neuvonantaja Mikko Sariola Ylelle.
Suomen Pankin julkaisi kesällä analyysin, jonka mukaan puolustusmenojen lisäys hallituksen aikomalla tavalla vuosina 2026–2029 kasvattaisi BKT:tä 0,7 prosenttiyksikköä vuonna 2029. Tosin näin tapahtuisi vain sillä reunaehdolla, että kaikki puolustusmenojen lisäyksillä tehtävä hankinnat kohdistuisivat Suomeen tai euroalueelle.
Jos puolet puolustushankinnoista tehdäänkin euroalueen ulkopuolelta – kuten viime vuosina on ollut tapana – vaikutus talouskasvuun kutistuu laskelmassa merkittävästi.
Tällä hetkellä merkittävä menoerä Suomelle ovat muun muassa Yhdysvalloista hankittavat F-35-hävittäjät. Vaikka hävittäjiin asennetaan suomalaisiakin komponentteja, jättikauppa hyödyttää pääosin Yhdysvaltain taloutta.
Puolustusministeriö: Emme ensisijaisesti voi tukea kotimaan taloutta
Voidaanko puolustushankinnoissa sitten suosia suomalaista tai edes eurooppalaista?
Puolustusministeriöstä on aiemmin kerrottu, että hankinnat pyritään tekemään mahdollisimman suuressa määrin suomalaisilta yrityksiltä.
Myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) hehkutti syyskyyn lopulla Suomen taloushyötyjä tiedotteessa, jossa kuvattiin tulevia miljardihankintoja.
– Seuraavien vuosien aikana saadaan valmiiksi ilma- ja meripuolustuksen strategiset hankkeet, ja samaan aikaan käynnistyy maavoimien massiivinen uudistaminen. Miljardien hankinnat paitsi vahvistavat kykyämme pitää maamme turvassa, myös luovat uutta työtä ja kasvua kaikkialle Suomeen.
Neuvotteleva virkamies Tommi Nordberg puolustusministeriön resurssipoliittiselta osastolta kertoo silti Ylelle, että hankintapäätösten lähtökohta ei voi olla Suomen taloudellinen hyöty.
Hankintojen kohdentumisessa ratkaisevaa on, mistä saadaan kustannustehokkaasti paras mahdollinen suorituskyky. Kilpailutuksissa tavaran tuottajia on lainkin mukaan kohdeltava tasapuolisesti niiden kotimaasta riippumatta.
– Me emme voi ensisijaisesti perustella, että hankimme kotimaasta sen takia, että halutaan kohentaa kotimaan taloutta. Mutta jos hankinnat kohdistuvat kotimaahan ja siitä tulee taloudellisia hyötyjä, niin eivät tällaiset sivuvaikutukset myöskään kiellettyjä ole, Nordberg sanoo.
Tulevien puolustushankintojen kohdistumista ei toki tarkkaan tiedetä, mutta merkittävä osuus niistä tulee suuntautumaan Suomen ulkopuolelle.
– Valtaosa meidän puolustushankinnoista viime vuosilta ja myös vuosikymmeniltä on Yhdysvalloista, neuvotteleva virkamies Tommi Nordberg puolustusministeriöstä toteaa.
Ajanjaksolla 2015–2025 noin puolet Suomen puolustusmateriaalihankinnoita on kohdistunut Yhdysvaltoihin, puolustusministeriöstä kerrotaan. Kotimaan osuus on samalla jaksolla ollut noin 35 prosenttia.
Kaikkien muiden maiden, kuten Ruotsin, Ranskan tai Israelin osuus on jäänyt alle viiteen prosenttiin.
Puolustusteollisuus hyötyy, kokonaistalous vähemmän
Joka tapauksessa puolustusmiljardit vauhdittavat suomalaista puolustusteollisuutta, jonka liikevaihto onkin tällä vuosikymmenellä ollut voimakkaassa kasvussa ja työllistää aiempaa enemmän.
Esimerkiksi puolustusyhtiö Patrian voitot ja liikevaihto ovat reippaassa kasvussa. Yhtiö on ilmaissut kiinnostuksensa Uudenkaupungin tehtaisiin, joissa Mercedes-Benzien tuotanto on päättymässä. Suomalainen räjähdevalmistaja Forcit puolestaan rakentaa yli 200 miljoonan euron arvoisen TNT-räjähdetehtaan Poriin ja niin edelleen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti toteaa, että pysyvä talouskasvun kiihdyttäminen kuitenkin edellyttäisi, että julkinen rahoitus kohdistuisi korkean teknologian innovaatioihin, jotka tuottavat lisäarvoa ja kasvua koko taloudelle.
Ovatko puolustuspanostukset sitten kasvua kiihdyttäviä innovaatioita lisääviä?
– Tähän mennessä ne eivät tyypillisesti sellaisia ole olleet, Puonti sanoo suoraan.
Vaikka suurimpien suomalaisten puolustusyritysten joukkoon mahtuu myös IT-yrityksiä, merkittävimmät puolustushankinnat painottuvat kovaan rautaan. Aseisiin, joita viime kädessä ei edes haluta joutua käyttämään.
Hallitus nosti syksyn budjettiriihessään puolustusvoimien hankintavaltuudet kertaheitolla peräti kuuteen miljardiin euroon. Neljällä miljardilla on tarkoitus ostaa maavoimille uutta kalustoa, kuten panssaroituja ajoneuvoja. Lopulla kahdella miljardilla on tarkoitus ostaa ampumatarvikkeita.
Suomalaiset firmat kilpailevat puolustusbuumin synnyttämästä kysynnästä muiden maiden puolustusyritysten kanssa. Alle miljardin euron liikevaihdollaan esimerkiksi Patria on eurooppalaisittain vielä pieni tekijä.
Etlan Päivi Puonti toteaa, että Euroopan maat pyrkivät kukin suosimaan omia kotimarkkinoitaan.
– Se tarkoittaa sitä, että vaikka olisi kilpailukykyinen tuote, se ei välttämättä ratkaise voittajaa.
Jos puolustusteollisuus kuitenkin onnistuu kasvattamaan pysyvästi vientiosuuttaan ja lisäämään kotimaista tuotantoa, se hyödyttää myös koko Suomen taloutta.
Koulutusmiljardit tuottaisivat enemmän kasvua
Puolustuksen vahvistamiseen käytettävät miljardit velkaannuttavat jo valmiiksi velkaista Suomen kansantaloutta lisää.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi budjettia syyskuun alussa esitellessään, että jos puolustusmenot ja valtion korkomenot pysyisivät vuoden 2022 tasolla, valtiontalous lähestyisi jo tasapainoa.
– Mutta tällä on turha jossitella, koska niin ei tule tapahtumaan, Purra totesi.
Suomea sitovat EU:n finanssipoliittiset säännöt ja hallitus pyrkii velkasuhteen vakauttamiseen. Siksi kasvava puolustusbudjetti johtaa osaltaan lisäsopeutuksiin.
Muista julkisista menoista on karsittava tai verotusta kiristettävä, jotta paisuvat puolustusmenot voidaan rahoittaa. Sopeutukset taas vähentävät sitä elvyttävää vaikutusta, joka puolustusmenojen nostolla muutoin olisi.
– Kyllähän puolustusmenot pääasiassa on menoerä, josta osittain saadaan talouden stimulaation kautta jotain takaisin. Mutta kyllä ne resurssit ovat pois sitten muusta tuotannosta, toteaa valtiovarainministeriön finanssineuvos Janne Huovari.
Talouskasvun näkökulmasta miljardit todennäköisesti tuottaisivat enemmän kasvua muualla kuin puolustuksessa. Jos vastaavia menolisäyksiä tehtäisiin koulutukseen ja tuotekehitykseen, ne hyödyttäisivät taloutta selvästi enemmän.
Mutta puolustusmenojen noston perimmäinen päämäärä on toki kansallisen turvallisuuden parantaminen, eikä talouskasvun kiihdyttäminen.
Juttua korjattu 15.10 klo 12:05: Aiemmin grafiikassa kerrottiin, että jos puolustusmenot nostetaan Naton vaatimaan 3,5 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2035 mennessä, se tarkoittaisi nykyennusteiden mukaan 14 miljardia euroa. Uusimpien laskelmien mukaan oikea summa olisi kuitenkin 11 miljardia euroa.