Loppilainen Hilkka Salo istuu onnellisena uutuuttaan kiiltävässä kodissaan.
Hän on yksi 50 vanhuksesta, jotka saivat kodin Kanta-Hämeeseen Lopelle rakennetusta uudesta palvelutalosta, Willa Eedilästä.
Kodin saaminen täysin uudesta palvelutalosta ei ole itsestäänselvyys. Väestön ikääntyessä uusia tiloja tarvittaisiin tuhansia neliömetrejä lisää, mutta hyvinvointialueet, kunnat ja yksityiset sijoittajat ovat haluttomia ottamaan vastuuta rakentamisesta.
Willa Eedilä on palvelutalo, jossa asukkaat saavat hoitoa ympäri vuorokauden. Tiloja voidaan tarvittaessa muuttaa myös yhteisölliseen asumiseen sopiviksi.
– Tämä on minun viimeinen kotini ja olen todella onnellinen, että saan viettää vanhuuden päivät näin hienosti, kertoo Salo.
Viime syksynä ympärivuorokautiseen hoivaan jonotti Suomessa lähes 2 500 vanhusta.
Willa Eedilään muuttivat vanhan Lopen Eedilän palvelukeskuksen ja hoivakoti Salmelan asukkaat. Salo muutti uuteen kotiinsa Eedilän palvelukeskuksesta.
Ennen palvelukeskusta hän asui Lopen kirkonkylällä. Nyt uuden kodin ikkunoista ja parvekkeelta avautuukin tuttu maisema vanhalle kotikadulle.
Uuden kodin tunnelmasta iloitsee myös asukas Tarja Frantsi.
– Viime yö tuli nukuttua jo oikein hyvin. Tätä muuttoa oli odotettu todella kauan.
Uudessa palvelutalossa erityisen hyviä asioita ovat Frantsin mielestä kuntosali ja sauna.
Willa Eedilän jokaisessa asunnossa on oma keittiö. Asukkaat ruokailevat ja voivat viettää aikaa yhteisissä tiloissa, joita on kahdessa kerroksessa.
Pihalla on suuri puutarha, jossa asukkaat voivat kevään tullen tehdä istutuksia tai istahtaa nuotion äärelle.
– Olemme iloisia, että asukkaat pääsivät nykyaikaisiin, turvallisiin ja esteettömiin tiloihin, kertoo Oma Hämeen asumispalveluiden lähijohtaja Johanna Siivonen.
Willa Eedilän asukkaat maksavat asumisestaan vuokraa.
Kuntaliitto: maaseudulle on vaikea saada uutta palvelutaloa, vaikka tarve on suuri
Aiemmin syyskuussa Yle uutisoi, että joillakin hyvinvointialueilla vanhuksia on sijoitettu hoitoon kauas kotikunnistaan, koska läheltä ei löytynyt sopivaa hoitopaikkaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeelle on tärkeää, että ikäihmisten pitkäaikaiset asumispalvelut sijaitsevat lähellä, kertoo asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen.
Kuntaliiton toimitilojen kehittämispäällikkö Mikko Simpanen sanoo, että 2020-luvulla Suomeen pitäisi rakentaa peräti 300 000 neliömetriä uusia palveluasuntoja. Tämä tarkoittaisi lähes sataa Willa Eedilän kokoista rakennusta.
Tilojen rakentaminen on Simpasen mukaan pysähdyksissä.
Hyvinvointialueiden talous on tiukalla, eivätkä ne välttämättä edes saa investoida omien kiinteistöjen rakentamiseen.
Kunnat puolestaan kamppailevat jo kasvavan kiinteistömäärän ja niille jääneiden sote-kiinteistöjen kanssa.
Myös yksityiset rakentajat epäröivät investoida uusiin kohteisiin etenkin pienemmillä paikkakunnilla.
– Monet hyvinvointialueet tekevät tällä hetkellä vain lyhyitä vuokrasopimuksia, eivätkä yksityiset sijoittajat pidä niitä houkuttelevina, kertoo Simpanen.
Lopelle rakennettu Willa Eedilä nähdään Oma Hämeessä ainutlaatuisena hankkeena.
Oma Häme toimii tiloissa palveluntarjoajana ja vuokralaisena ja muita vastaavia uudiskohteita ei tällä hetkellä ole alueella vireillä, kertoo tulosaluejohtaja Raila Lahtinen.
– Muissa alueen kunnissa tarkastelemme olemassa olevien kiinteistöjen käyttöä.
Willa Eedilän kiinteistön omistaa Suomen Hoiva ja Asunto Oy.
Kanta-Hämeen jonotusajat keskimääräistä lyhyempiä
Hoivapaikkojen riittämättömyys on johtanut siihen, että jonot vanhusten hoivaan kasvavat eri puolilla Suomea.
Ylen selvityksen mukaan syksyllä 2024 ympärivuorokautista hoivapaikkaa jonotti yli 2 500 ikääntynyttä.
Yksityisillä toimijoilla olisi paikkoja tarjolla, mutta hyvinvointialueet ovat olleet haluttomia sijoittamaan vanhuksia niihin.
Sosiaalihuoltolain mukaan hyvinvointialueen pitää tarjota ympärivuorokautista hoivaa viipymättä, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.
Hyvinvointiala Hali ry:n selvityksen mukaan osa hyvinvointialueista on myös tulkinnut sosiaalihuoltolakia väärin ajatellen, että heillä on kolme kuukautta aikaa tarjota paikka.
Vuonna 2024 keskimääräinen odotusaika ympärivuorokautiseen hoitoon oli Suomessa Hali ry:n mukaan 57 vuorokautta.
Oma Hämeessä jonotusajat ovat selvityksen mukaan keskimääräistä lyhyempiä.
Lahtisen mukaan jonottavien määrä on vaihdellut Oma Hämeessä 50–100 henkilön välillä. Määrä on pysynyt samansuuruisena vuoden takaisesta.