Turun tuomiokapituli pyytää Suomen Luterilaiselta Evankeliumiyhdistykseltä (SLEY) kirjallisen selvityksen ehtoollisen vietosta Porin messuyhteisössä.
Syynä on se, että SLEY on edelleen jatkanut oman ehtoollisen viettämistä Tuomiokapitulin kielteisestä päätöksestä ja huomautuksesta huolimatta. Ehtoollista on jaettu Esikoiset ry:n rukoushuoneella.
Tuomiokapituli päätti kesäkuussa olla hyväksymättä Esikoiset ry:n rukoushuonetta paikaksi, jossa saa viettää ehtoollista. Tuomiokapitulin mielestä SLEYlle ei ole syytä antaa lupaa oman ehtoollisen jakoon, kun seurakunta jakaa ehtoollista kivenheiton päässä.
SLEYn piiripastori Johan Helkkula sanoi tuolloin Ylelle, että järjestö ei piittaa tuomiokapitulin päätöksestä. Oman ehtoollisen jakamisen taustalla on muun muassa SLEYn niin sanottu perinteinen pappeuskäsitys: yhdistys ei hyväksy naispappeutta.
Tuomiokapituli pyytää nyt kirjallista selvitystä siitä, miksi ehtoollista on yhä jaettu ja ketkä papit sitä ovat jakaneet.
Kiistana naispappeus
SLEY on yksi kirkon virallisista lähetysjärjestöistä ja kirkon sisällä toimiva herätysjärjestö. Se on vihityttänyt omia pappeja Inkerin kirkossa, koska Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei enää tarjoa naispappeuden vastustajille erityiskohtelua.
Tämä on kiristänyt kirkon ja SLEYn välejä.
Myös toinen herätysjärjestö, Kansanlähetys, on ajautunut vastaavaan tilanteeseen. Naispappeus hyväksyttiin Suomessa 1986.
Jotkut seurakunnat ovat lopettaneet naispappeutta vastustavien järjestöjen tukemisen. Konservatiivit äänestävät kuitenkin usein aktiivisesti kirkkovaaleissa, mikä lisää näiden tahojen vaikutusvaltaa kirkollispolitiikassa.