Seurakunnat ovat saman ongelman edessä kuin kunnat. Väki vähenee ja vanhenee, verotulot tippuvat ja rakennuskannassa riittää korjausvelkaa.
Seurakuntien liitossuunnitelmia onkin viritelty jo vuosia ympäri Lounais-Suomea.
Paimion rovastikunnan kuuden seurakunnan liitossuunnitelmien tähtäimessä on ollut yksi seurakunta, jossa päätavoitteina ovat yhteinen talous ja hallinto sekä paikallisena säilyvä seurakunta. Rinnalle on vaihtoehtona noussut asteittainen liitos, jossa osa seurakunnista solmii liitosopimuksen nyt ja osa liittyy myöhemmin.
– Prosessin edetessä innostus näihin erilaisiin asteittaisiin liitossuunnitelmiin on kuitenkin selvästi hiipunut, sanoo keskusteluja vetävä Paimion rovastikunnan lääninrovasti Risto Leppänen.
Hän muistuttaa, että jokaisessa kuulemistilaisuudessa on noussut esiin myös seurakuntien itsenäisyyden säilyttävä seurakuntayhtymämalli.
– Kirkko on murroksessa ja etsimme nyt toimivaa rakennetta, jolla ylläpidetään kirkon perustehtäviä koko rovastikunnan alueella. Muutos koskee taloutta, hallintoa ja kiinteistöhoitoa, sanoo Leppänen.
Hänen mukaansa pelkona on, että kukin seurakunta kuluttaa omat rahavaransa loppuun ja lopulta vähävaraiset seurakunnat liittyvät yhteen.
– Taustalla on ajatus, että älykäs organisaatio ennakoi ja varautuu, eikä liity muiden kanssa yhteen vasta, kun talous kriisiytyy.
Miten rahoitus jakaantuu?
Kun runsaan 90 000 jäsenen Paimion rovastikunnassa on nyt 290 kiinteistöä, joista kirkkoja on 35, hautausmaita 39 ja henkilöstöäkin 299, ei liittyminen yhteen ole pikkujuttu.
Valtion rahoitus kirkolle väheni tänä vuonna 20 miljoonaa euroa. Vuosina 2026 ja 2027 rahoitus vähenee kumpaisenakin vuotena 10 miljoonaa. Rovastikunnan osalta tulevat valtionrahoituksen leikkaukset ovat 587 420 euroa.
Yhteenlaskettu verotulo rovastikunnassa vuonna 2024 oli 26 088 799 euroa. Liitossopimusehdotukseen on laskettu, että veroprosentilla 1,45 saadaan vastaava verotulo. Prosentti on käytössä tällä hetkellä muun muassa Salossa.
Kuulemistilaisuuksissa on noussut esiin huoli rahoituksen jakamisesta, päätöksenteosta ja oman seurakunnan identiteetin säilymisestä.
– Rahanjaon kohdentamisen yksi kriteeri on alueen seurakunnan jäsenten määrä. Samoin vaikuttaa erilaisten kirkon lakisääteisten tehtävien määrä, eli kuinka paljon on rippikouluja, hautaan siunaamisia ja muun muassa jumalanpalveluksia. Myös alueen sosioekonominen asema vaikuttaa, sanoo Leppänen.
Työpaikat tulevat säilymään, vakuuttaa Leppänen. Suurempi ongelma on, miten virat ja toimet saadaan täytettyä. Suurinta eläköityminen on papistossa ja kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijöissä. Seurakunnassa kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijöihin kuuluvat muun muassa suntiot, kiinteistöhoitajat, siivoojat ja keittiötyöntekijät.
Salossa epäröintiä
Mihin uusi kirkkoherra fyysisesti asettuu? Tuleeko seurakuntien kiinteille kuluille korvamerkittyjä varoja? Jos liittymissopimuksesta ei saada päätöstä ennen vuoden 2026 seurakuntavaaleja, voidaanko liitossopimus asettaa alkamaan kesken vaalikauden ja mitä tapahtuu vaaleilla valituille luottamushenkilöille?
Näitä asioita kysyttiin Salossa, kun Paimion rovastikunnan kuuden seurakunnan liitossopimusehdotuksesta järjestettiin toinen yleisölle avoin kuulemistilaisuus. Ensimmäinen keskustelu käytiin keväällä. Kuulemistilaisuuksia on järjestetty Salon lisäksi rovastikunnan muissa seurakunnissa Somerolla, Loimaalla, Liedossa, Paimiossa ja Pöytyällä.
Salon seudulla toteutettiin kymmenen kunnan seurakuntaliitos osana Salon seudun kuntaliitosta vuonna 2009.
– Oma ajatukseni on ollut, että Salolle riittäisi nyt se, että olemme aika tuoreeltaan yhdistyneet Martinkosken seurakunnan kanssa, eikä lähivuosiin tarvita uusia liitoksia. Se ei nyt vaikuta kuitenkaan olevan mahdollista, joten päädyin siihen, ettei vaihtoehtoisesti ainakaan mitään välivaihe-mallia ole taloudellisesti järkevää perustaa, katsoo Salon seurakunnan kirkkovaltuutettu Johanna Riski.
Riski, joka on myös Salon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, on kallistumassa kuuden seurakunnan liitokselle.
– Hallinnon yhdistyminen ei pitäisi näkyä seurakunnan toiminnoissa seurakuntalaisille päin ainakaan palveluita heikentävästi ja tämä on myös varmistettava, jos tähän päädytään. Jos Salon seurakunta jää pois yhteistyöstä muiden seurakuntien kanssa, voimakas eläköityminen ja jäsenkato heikentävät seurakunnan taloudellisia ja toiminnallisia resursseja voimakkaasti, sanoo Riski.
Hän muistuttaa, että Salon seurakunta myy jo palveluita toisille seurakunnille.
– Loimaan ja Someron kanssa toimimme yhteistyössä taloushallinnon puolella, Someron kanssa myös henkilöstö- ja kiinteistöhuollon tiimoilta, sanoo Riski.
Tiukka aikataulu
Seurakuntien kirkkovaltuustot käsittelevät asiaa jo ennen vuodenvaihdetta. Tammikuussa lyödään kannat lukkoon. Tuomiokapituli perkaa päätökset ja lopullisesti kirkkohallitus päättää seurakuntarakenteiden muutoksista.
Jos liittymissopimus hyväksytään, uusi seurakunta voisi aloittaa jo vuoden 2027 alussa.