Suomen viranomaiset eivät myönnä, että Tanskan ja Norjan tapahtumat olisivat muuttaneet Suomen toimintaa. Tanskassa ja Norjassa lentokentillä on havaittu epäilyttäviä drooneja.
Lentokenttäyhtiö Finavia perustelee vaitonaisuuttaan sillä, että tiedot ovat salassapidettäviä.
”Tanskan ja Norjan tapahtumat eivät vaikuta lentokenttien toimintaan”, viestii Finavia Ylelle sähköpostilla. Yhtiön mukaan droonien lennättäminen lentokentän alueella on kielletty ilman erillistä lupaa.
Tanskan ja Norjan tapahtumat eivät tulleet yrittäjä Rami Saarikorvelle yllätyksenä. Hän lennättää drooneja ammatikseen.
Tanskan puolustusministerin mukaan kyseessä oli hybridihyökkäys.
– Niitä on vaikea torjua. Ne ovat epämääräinen uhka, josta ei kukaan tiedä mitään, Saarikorpi sanoo.
Suomessa lennättäminen melko vapaata
Drooneja voi yrittäjä Saarikorven mukaan lennättää Suomessa melko vapaasti, ja edullisimpia malleja saa käytettynä satasella.
Halvimmat mallit ovat yhtä painavia kuin Fazerin Sininen, 250 grammaa.
– Tällä hetkellä elämme villissä lännessä. Kuka tahansa voi tilata verkkokaupasta droonin ja lähteä lentelemään.
Saarikorpi uskoo, että alalle on tulossa hyvinkin nopeasti erilaisia rajoituksia. Hän tekee droonien avulla ilmakuvauksia sekä virtuaali- ja 3D-mallinnuksia.
Markkinoille on toki kehitelty ja kehitellään koko ajan laitteita, jotka havaitsevat droonit. Esimerkiksi suomalaisen Sensofusionin kehittämä laite havaitsee droonit ja sähköisen sodankäynnin signaalit pitkienkin matkojen päästä.
Näitä laitteita on myös Suomessa. Droonin havaitseminen on helpompaa kuin niiden tuhoaminen. Siihen tarvitaan lupa.
Kieltoja rikkovat pääsevät pakoon
Jos Helsinki-Vantaalla tai sen lähellä ilmenee epäily droonihäirinnästä, tilannetta alkaa selvittää Itä-Uudenmaan poliisi, joka vastaa Helsinki-Vantaan turvallisuudesta.
On tyypillistä, että lentokieltoa rikkovia lennättäjiä ei saada kiinni.
– Lentoajat ovat hyvin lyhyitä, joten lennättäjän tavoittaminen on usein haastavaa, totesi Traficomin osastopäällikkö Jukka Hannola tiistaina.
Suojaetäisyydet määrittelee liikenteenohjausyhtiö Fintraffic.
Rami Saarikorpi kuvaa tänään torstaina Jyväskylässä valokaupunkitapahtumaa. Samaan aikaan paikkakunnalla on menossa sotaharjoitus. Hävittäjät lentävät, mutta ainakaan vielä ei ole tullut ylimääräisiä lentokieltoalueita drooneille.
Poliisi jäljitti ohjaimen
Droonien lennättäminen on kielletty myös esimerkiksi Suomen varuskuntien ja vankiloiden yläpuolella. Kielletyt alueet voi tarkistaa tästä kartasta.
– Mikäli esimerkiksi tavallinen lentokone lentää vaikka ilman transponderia, siitä ei jää mitään digitaalista jälkeä. Puhumattakaan vieraan vallan lähettämistä drooneista, niillä on varmasti laitteetkin aivan eri kaliiberia.
Transponderi on lentokoneissa oleva laite, jonka avulla lennonjohtajat tunnistavat koneita ja seuraavat niiden reittejä.
Saarikorpi kuvasi taannoin musiikkitapahtumaa, kun poliisi puuttui hänen toimintaansa.
– Minulla oli ehkä viisikymmentä metriä matkaa kieltoalueeseen. Poliisi jäljitti ohjaimen, jolla ohjasin droonia ja kysyi, onko minulla kuvausluvat kunnossa.
Silloin Saarikorvelle tuli vaikutelma, että kieltoalueita pidetään silmällä. Työ sai jatkua, kun hän esitti kuvausluvat.
Korjaus 25.9.2025 kello 17.45: Korjattu juttuun Saarikorven sukunimi, joka oli alun perin virheellisesti Saarikoski.