Oppilaat ovat kuin samassa luokassa, vaikka välimatkaa on kymmeniä kilometrejä – näin toimii pikkukoulujen uusi kokeilu

Kuntien tavoite on järjestää laadukas perusopetus taloudellisesti kestävällä tavalla. Virtuaaliopetuksen uskotaan helpottavan myös opettajien rekrytointia.

Oppilaita luokassa ja etäyhteyden kautta.
Kahdeksannen luokan matematiikan tunti Konnevedellä. Etäyhteydellä mukana on ryhmä Suonenjoelta, jolla on myös oma opettaja luokassa. Kuva: Anne Lahtivirta

Kuusi pientä maaseutukuntaa kokeilee uudenlaista virtuaaliopetusta. Mukana ovat Pohjois-Savosta Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Vesanto ja Keitele sekä Keski-Suomen puolelta Konnevesi.

Suonenjoella ja Konnevedellä on jo käytössä virtuaaliluokat, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaksi eri paikkakunnilla olevaa opetusryhmää voi olla oppitunnilla samaan aikaan.

Muut kunnat ottavat virtuaaliluokat käyttöön tämän syksyn aikana. Virtuaaliopetusta järjestetään jaksoissa eli ei koko ajan. Mukana on luokkia ala- ja yläkouluista.

Välillä yksi opettaja opettaa kahta ryhmää samaan aikaan, jolloin toinen ryhmistä on toisella paikkakunnalla. Kummassakin luokassa on opettaja. Välillä kumpikin ryhmä opiskelee samaa asiaa oman opettajan johdolla. Poikkeuksena on ortodoksiuskonnon opetus, joka tulee Joensuusta.

Opettaja opettaa etäyhteyden kautta muutamaa oppilasta.
Ortodoksiuskonnon tunnilla opettaja on Joensuussa ja oppilaat Suonenjoella ja Konnevedellä. Kuva: Anne Lahtivirta

Suonenjoen kaupungin kasvun ja oppimisen johtaja Anne Lahtivirta kertoo, että virtuaaliluokassa opettaja heijastaa kokonaisen seinän kokoisen kuvan toisesta opetusryhmästä.

Lahtivirran mukaan näin saadaan luotua tila, jossa ollaan kuin yhdessä ja samassa fyysisessä tilassa. Oppilaat näkevät toisen ryhmän oikean kokoisina ihmisinä, eivät pieninä ruutuina näytöllä.

– Se luo yhtenäisyyden tunnetta ja sujuvampaa vuorovaikutusta ryhmien välille, Lahtivirta sanoo.

Erilaisia ratkaisuja opettaa etänä on kokeiltava

Kunnat toteuttavat virtuaaliopetusta yhdessä Opetushallituksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Opetusneuvos Juho Helmisen mukaan poikkeuksellista kehityshankkeessa on, että kunnat ovat kehittäneet useita eri malleja toteuttaa opetusta yli kuntarajojen. Mukana olevissa kunnissa lapsiluku pienenee huomattavasti tulevina vuosina.

– Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei ole ainoa ratkaisu turvata opetus pienissä kunnissa, mutta ilman kokeilua ei voi tietää, mikä ratkaisu toimii parhaiten, Helminen sanoo.

Opetushallitus rahoittaa hanketta yli 240 000 eurolla, ja se jatkuu vuoden 2026 loppuun.

Helminen painottaa, ettei etäyhteyksiä hyödyntävä opetus saa kuitenkaan vaarantaa oppimista. Nyt kokeilussa olevat mallit ovat hänen mukaansa toimivia.

Opetushallituksella ei ole tarkkaa valtakunnallista tilannekuvaa etäyhteyksiä hyödyntävästä opetuksesta.

– Opetushallituksen rahoittamien hankkeiden lisäksi tehdään varmasti sellaista kehittämistyötä, josta emme välttämättä tiedä, sanoo Helminen.

Opettajat ja oppilaat ovat olleet tyytyväisiä

Suonenjoen kaupungin kasvun ja oppimisen johtaja Anne Lahtivirran mukaan virtuaaliopetuskokeilussa jo toista lukukautta mukana olevat opettajat ovat innostuneita.

He ovat löytäneet opetukseen uusia tapoja ja kollegiaalista tukea

Oppilaille virtuaaliluokassa oleminen on ollut ensin jännittävää. Jännitys on helpottanut, kun kokemusta on kertynyt.

– Siitä on tullut luontevaa, ja samalla oppilaat ovat solmineet uusia tuttavuuksia toiselle paikkakunnalle.

Huoltajilta palautetta on tullut tähän mennessä vasta vähän. Tarkoitus on kuulla heidän näkemyksiään asiaan piakkoin.

Kartta, jossa Hupa-hankkeessa mukana olevat kunnat.
Mukana olevat kunnat sijoittuvat Pohjois-Savon länsipuolelle. Kuva: Sami Takkinen / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Kuntien tavoitteena on löytää malli, jossa pienet kunnat voivat järjestää laadukasta opetusta, vaikka omaan kuntaan ei ole saatu palkattua pätevää opettajaa.

Oppilaiden kannalta kyse on myös sosiaalisista suhteista, kun koulujen oppilasmäärät pienenevät. Kunnat tarkastelevat myös, tuleeko tästä rahallista säästöä.

Yle uutisoi syyskuussa, että peruskoulujen määrä lähes puolittuu Suomessa hyvin nopeassa tahdissa. Ennuste perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaan selvitykseen. Muutos tapahtuu vain 15 vuodessa.

Peruskoulun ajatus oli tarjota laadukasta ja tasalaatuista opetusta kaikkialla Suomessa. Videolla Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Taina Saarinen pohtii onko peruskoulun ydinajatus jo vaarassa?

Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessorin Taina Saarisen mukaan peruskoulun ydinajatus elää yhä.

2.10.20025 kello 9.39. täsmennetty tekstiä opettajan läsnäolon osalta luokassa.