Viime viikkoina uutisissa on vilahtanut jatkuvasti sana droonimuuri.
Se on esillä myös tänään perjantaina. EU järjestää droonimuuria käsittelevän kokouksen, ja EU:n puolustuskomissaari keskustelee pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa droonimuurista.
Puolustuskomissaari Andrius Kubilius kertoi keskiviikkona Euractiv-medialle, että droonimuuri voitaisiin saada valmiiksi jopa vuodessa.
Samaan aikaan ei ole täysin selvää, millainen droonimuuri konkreettisesti tulisi olemaan. Ainakaan se ei ole perinteinen muuri.
Tässä jutussa käydään läpi, mitä droonimuuri tarkoittaa.
Esitys droonimuurista tehtiin Venäjän drooniuhan takia
Venäjän rajanaapureina sijaitsevat Nato-maat kaavailivat jo vuoden 2024 keväällä ”drooniseinämän” perustamista rajojensa suojelemiseksi.
Baltian maiden tekemät alustavat valmistelut muuttuivat konkreettisemmaksi kaksi viikkoa sitten, kun venäläiset droonit tunkeutuivat Puolan ilmatilaan.
Puolaan tunkeutuneet droonit tuhottiin hävittäjistä ammutuilla ohjuksilla, mikä ei ole kustannustehokasta, etenkään jos drooneja lähetettäisiin massoittain. Näin Venäjä on tehnyt sodassa Ukrainaa vastaan.
Puolaan kohdistuneen drooni-iskun seurauksena EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen teki esityksen droonimuurin rakentamisesta unionin itärajalle.
EU:ssa poliitikkojen käyttämä ilmaisu droonimuuri on kielikuva, joka viittaa lennokkien torjuntaan suunnattuun puolustusjärjestelmään, ei varsinaiseen muuriin.
Droonimuuri on yhtä aikaa pelote ja droonien torjuntajärjestelmä
Droonimuurissa kyse olisi nimestään poiketen erilaisten sensoreiden ja järjestelmien yhdistelmästä, joilla voidaan havaita ja tarvittaessa tuhota rajaa loukkaavat droonit.
Asiantuntijan mukaan kyseessä ei ole siis muuri, joka rakennetaan kerran ja suojelee ikuisesti tai täydellisesti.
Myös sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on torjunut ajatuksen, että droonimuuri yksinään suojaisi itärajaa.
Rantasen mukaan droonimuuri tarkoittaa ainoastaan turvallisuusratkaisua, joka vahventaa jo olemassa olevia keinoja ja teknologiaa itärajan suojaamiseksi.
Droonimuuri voidaankin ymmärtää kerrokselliseen ilmatorjuntajärjestelmään tarvittavana lisäpalana. Siinä erilaisilla asejärjestelmillä kyetään vastaamaan erityyppisiä ilmauhkia vastaan.
Droonimuurin eri kerrokset ovat droonien havaitseminen, niiden tunnistaminen ja sitten erilaiset vastatoimet.
Droonien kehityssykli on tällä hetkellä niin nopea, että droonien kohdalla kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta, kun droonit muuttavat koko ajan toimintatekniikkaansa.
Sen myötä pitäisi olla jatkuvaa tuotekehitystä myös niiden torjuntaan.
Matalalla lentävien droonien havaitseminen on hankalaa
Perinteinen tutkahavainnointi toimii hyvin suurikokoisten ja metallirakenteisten lennokkien kohdalla – kaukovalvontatutkilla lentoliikennettä voidaan seurata jopa satojen kilometrien päästä.
Matalilla korkeuksilla liikkuvat droonit jäävät kuitenkin helposti tutkien ulottumattomiin, ellei valvonta tule ylhäältä käsin, esimerkiksi tutkavalvontakoneista tai hävittäjistä.
Suomella tutkavalvontakoneita ei ole, eikä hävittäjiä voi pitää koko ajan ilmassa.
Onkin väläytetty, että Suomen itärajalle pystytettävät tuulivoimalat voisivat toimia osana EU:n droonimuuria.
Haaste on droonien massamainen käyttö
Droonin havaitsemisen jälkeen ne tulee kyetä tunnistamaan ja luokittelemaan, sekä tarvittaessa tuhoamaan.
Droonien tuhoamisen haasteena on niiden massamainen käyttö ja niiden monimuotoisuus.
Venäjän tiedetään iskeneen Ukrainaan samaan aikaan sadoilla drooneilla. Massamaisella hyökkäyksellä voidaan ylikuormittaa ilmapuolustus. Lisäksi jokainen droonityyppi vaatii hieman erilaisia havaitsemis- ja torjuntamenetelmiä.
Siivekkäät potkurimoottorilla toimivat droonit etenevät suhteellisen hitaasti ohjuksiin verrattuna. Siksi yksittäisiä drooneja on suhteellisen helppo torjua hävittäjien avulla.
Tämä on se tapa, jolla Suomikin tällä hetkellä torjuisi korkealla lentäviä drooneja. Mutta se ei ole kovin kustannustehokasta.
Asiantuntijoiden mukaan kustannustehokkaimpia keinoja torjua vihollisdrooneja ovat elektroninen häirintä ja ilmatorjuntakonekiväärit.
Ukraina on myös investoinut voimakkaasti erilaisten ilmatorjuntadroonien kehittämiseen.
Puolustussotaa käyvä Ukraina on edelläkävijä muuhun Eurooppaan verrattuna, mitä tulee drooneilta puolustautumiseen.
Droonimuurin hintalappu ei ole selvillä
Droonimuurin hintalappu ei ole selvillä, koska tarkkoja suunnitelmia muurin sisällöstä ei vielä ole olemassa.
On kuitenkin selvää, että EU:n omat rahoitusinstrumentit ovat avainasemassa.
EU-komission puheenjohtaja Von der Leyen on luvannut EU-rahoitusta Venäjän rajanaapureina olevien EU-maiden rajojen suojelemiseksi.
EU-komission esityksessä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi Suomen sisäasioiden sektorille ehdotetaan 1,6 miljardin euron rahoitusta, mikä on miljardi euroa aiempaa enemmän.
Pääministeri Petteri Orpo ei halunnut tänään arvioida droonimuurin kokonaiskustannuksia, mutta arvioi investointien olevan miljardiluokassa.
