Poliisille on Suomessa ilmoitettu viime päivinä useita mahdollisia droonihavaintoja.
Havainnot eivät ole poikkeuksellisia, sillä normaalisti droonihavaintoja ilmoitetaan poliisille maassamme kuukausittain kymmeniä. Useimmiten ilmoitukset liittyvät drooneihin, joita on lennätetty ilmailulta kielletyllä alueella tai kriittisen infrastruktuurin lähistöllä. Kriittistä infrastruktuuria ovat muun muassa vesi- ja voimalaitokset sekä puolustusvoimien alueet.
Valtaosa poliisille ilmoitetuista havaituista havainnoista selittyy esimerkiksi harrastustoiminnalla tai erilaisilla luvallisilla työtehtävillä, kuten kaavoitukseen ja rakennusten tarkastamiseen liittyvillä kuvauslennoilla.
Oikea osoite epäilyttävistä drooneista ilmoittamiseen on hätäkeskus, ja havainnot selvittää poliisi. Jokaisesta lentävästä droonista ei kuitenkaan kannata soittaa hätäkeskukseen, toteaa komisario Teemu Moilanen Itä-Suomen poliisista.
– Ilmoitus kannattaa tehdä, jos näyttää siltä, että droonin lennätys voi jollakin tavalla aiheuttaa vaaraa, droonia lennätetään luvattomassa paikassa tai voi olettaa, että lennätys liittyisi kriittisen infran tiedusteluun, Moilanen sanoo.
Käytännössä droonien valvonta sekä luvattomalla alueella liikkuvan droonin ja sen lennättäjän tavoittaminen on vaikeaa, sillä he yleensä ennättävät poistua paikalta ennen viranomaisten saapumista. Tarvittaessa poliisi kuitenkin voi käyttää esitutkinnan keinoja.
Poliisin mukaan tiedossa ei ole toistaiseksi yhtään varmennettua tapausta, jossa valtiolliseen toimijaan kytkeytyvä taho olisi lennättänyt droonia Suomessa. Droonihavainnot ovat nousseet viime aikoina keskiöön Tanskan ja Norjan lentoasemia sulkeneiden droonien takia.
Pienet rikkeet ovat yleisiä
Droonien lennättämisessä tapahtuu pieniä rikkeitä suhteellisen paljon. Juha Reinikka Kuopion lennokkikerhosta toteaa, että useimmiten syynä on tietämättömyys.
– Kuka tahansa voi hankkia droonin verkkokaupasta suhteellisen halvalla, avata paketin ja laittaa laitteen ilmaan perehtymättä määräyksiin, Reinikka sanoo.
Droonien lennättäminen ei vaadi erillistä ilmoitusta. Etenkin isompien, yli 250 grammaa painavien droonien lennättäminen on kuitenkin tarkoin säädeltyä ja määräykset ovat monimutkaisia.
Droonien lennättäjät rikkovat vahingossa varsinkin turvaetäisyyksiä. Droonien lennätys on kielletty muun muassa lentokenttien, lentopaikkojen ja helikopterikenttien ympäristössä. Myös lentoasemien läheisyydessä olevien kaupunkien alueella droonien lennättämistä on rajoitettu. Esimerkiksi Kuopion kaupungin päällä saa drooneja lennättää vapaasti vain 50 metrin korkeuteen asti.
Lennokkien lennätyksen rajoittamista voi hakea Traficomilta. Droonikieltoja on asetettu muun muassa ydinvoimaloiden, öljynjalostamoiden ja valtionhallinnolle tärkeille alueille sekä junatunneleiden suuaukkojen ympäristöön.
Sen sijaan esimerkiksi sähkö- ja voimalinjojen lähellä droonien lennättämistä ei ole kielletty.
EU-alueella on muun muassa voimassa määräys, että kaikissa yli 250 grammaa painavissa drooneissa tulee olla etätunnistejärjestelmä, johon on ohjelmoitu muun muassa lennättäjän operaattoritunnus. Se lähettää reaaliaikaista tietoa dronesta ja sen lennättäjästä.
– Jos nämä tunnistetiedot eivät ole epäilyttävässä droonissa päällä, niin kyllähän siitä voi sitten jo jotain päätellä, sanoo Juha Reinikka Kuopion lennokkikerhosta.
Laajaa sähköverkostoa on vaikea valvoa
Itä-Suomen energiayhtiöillä on lähivuosilta epäilyttäviä droonihavaintoja vain vähän. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Sähkön henkilökunta on itse tehnyt parin viime vuoden aikana yksittäisiä havaintoja sähkölinjojen vieressä lentävistä tuntemattomista drooneista ja alueen ihmisiltä on tullut muutama ilmoitus.
Droonien lennättäjien tarkoitusperiä on hankala varmistaa, eikä heillä useinkaan ole mitään hämäriä tarkoitusperiä. Pohjois-Karjalan sähkön käyttö- ja kehityspäällikkö Matti Pesonen kuitenkin toivoo, että epäilyttävistä havainnoista otetaan yhteyttä.
– Jos etenkin kriittisen kohteen läheisyydessä pörrää drooni tai näkyy muuta epämääräistä liikehdintää, on siitä hyvä ilmoittaa eteenpäin, Pesonen sanoo.
Sähköyhtiöiden energiainfra on niin laaja, että sen valvonta kokonaisuudessaan ei ole mahdollista. Savon Voiman turvallisuuspäällikkö Tommi Kokkonen toteaa, että valvonnan lisääminen ei ole useimmissa tapauksissa myöskään taloudellisesti järkevää.
– Suomalaisen energiainfran paikkatietoja on jaettu pitkään avoimesti, joten siitä tuskin on tarpeen kerätä vakoilutietoa drooneilla. Jos jokin taho haluaisi vaikuttaa energianjakeluumme, se varmaan aloittaisi kantaverkosta, Kokkonen sanoo.