Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tapasivat Euroopan komission puolustus- ja avaruusasioista vastaavan komissaari Andrius Kubiliuksen Helsingissä perjantaina. Asialistalla oli esimerkiksi droonimuuri.
Droonimuurilla tarkoitetaan teknistä laitteistoa, jolla drooneja eli lennokkeja voidaan havaita ja torjua. Aihe on varsin ajankohtainen, sillä drooneilla on viime päivinä häiritty muun muassa lentokenttiä ja sotilastukikohtia Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Myös Suomessa on tehty droonihavaintoja, mutta ei ole havaittu samanlaista häirintää kuin muissa Pohjoismaissa.
Puolustuskomissaari Kubilius kertoi iltapäivällä, että droonimuuri on osa EU:n kolmiosaista itäisten osien suojelemiseen (Eastern Flank Watch) tarkoitettua pakettia. Ensimmäiseen osaan sisätyvät aidat ja muut rajoitukset maastossa, toiseen osaan droonit ja kolmanteen ”merimuuri” Itämerellä ja Mustallamerellä.
Kubilius osallistui iltapäivän aikana Häkkäsen kanssa EU-maista ja Ukrainasta koostetun joukon etäkokoukseen, jossa käsiteltiin muun muassa droonimuurisuunnitelmia. Tilaisuuteen osallistuivat Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian, Romanian, Bulgarian, Tanskan, Unkarin ja Ukrainan puolustusministerit. Myös Naton edustajia oli mukana. Helsingin Sanomat kertoi kokouksesta aiemmin tällä viikolla.
– Kohtaamme todellisia haasteita. Venäjä testaa EU:ta ja Natoa. Vastauksemme tulee olla vankka, yhtenäinen ja välitön, Kubilius totesi.
- Voit katsoa koko tiedotustilaisuuden Yle Areenassa.
Droonien havainnointia kehitetään
Droonimuurin osalta ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa droonien tunnistusta ja valvontaa. Komissaarin mukaan asiantuntija-arvio on, että tunnistusjärjestelmiä saataisiin edistettyä vuoden sisällä. Ukrainan kokemuksista aiotaan ottaa oppia ja Ukrainan kanssa tehdään yhteistyötä, komissaari sanoi.
– Nykyiset järjestelmämme ovat hyviä havaitsemaan ja tunnistamaan [ilmatilasta] hävittäjiä ja ohjuksia, mutta tarvitsemme kykyä tunnistaa myös matalammalla lentäviä, pienempiä drooneja. Ukrainalaisilla on paljon kokemusta tehokkaista keinoista.
Lisäksi EU:n tulee hankkia osaamista droonien tuhoamiseksi, mikä tarkoittaa komissaarin mukaan sekä elektronisia että muita droonien torjuntajärjestelmiä. Torjumiseen tulee löytää kustannustehokkaita järjestelmiä, komissaari painotti. Mailla tulee myös olla mahdollisuuksia ottaa nopeasti käyttöön uutta teknologiaa.
Puolustusministeri Häkkänen katsoo, että EU ottaa nyt sellaista roolia turvallisuudessa, joka sillä pitäisikin olla. Ukraina on tässä avainasemassa, sillä heillä on eniten osaamista droonien torjumisesta, Häkkänen sanoi. Droonientorjunta tulee liittää osaksi muuta torjuntajärjestelmää.
– Nämä aloitteet ovat Suomelle prioriteetti. Nyt tarvitaan välittömiä ratkaisuja ja kyvykkyyksiemme pitkäaikaisempaa kehittämistä, Häkkänen totesi.
Droonimuuri ei ole mikään muuri vaan joukko keinoja, teknologiaa, puolustuskalustoa ja osaamista, joilla drooneja pystytään torjumaan.
Häkkäsen mukaan keinot pitää yhdistää ilmapuolustuksen kokonaisuuteen, kuten risteilyohjusten ja ballististen ohjusten uhkaan.
– Tarvitaan hyvin moniulotteisia valvontajärjestelmiä: torjuntajärjestelmiä, johtamisjärjestelmiä, korkeaa teknologiaa, ja näiden kaikkien pitää pelata yhteen, Häkkänen sanoo.
Orpo toivoo muuria alle vuoden sisällä
Pääministeri Petteri Orpo tapasi Kubiliuksen aiemmin päivällä. Orpo kertoi tapaamisen jälkeen, että komissaarin vierailusta oli sovittu jo aiemmin, eikä kyse ole reaktiosta droonihyökkäyksiin Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.
– Komissiolla on vahva tahto vahvistaa eurooppalaista puolustusta, Orpo sanoi.
Pääministerin mukaan droonimuuriin liittyvät valmistelut etenevät kovaa vauhtia. Uhka on tässä ja nyt ja asian kanssa tulee edetä nopeasti, pääministeri totesi. Komissaari on esittänyt aikatauluksi vuotta, mutta Orpo sanoi toivovansa muurin olevan pystyssä jo aiemmin.
– Tarvitsemme kyvykkyyksiä, joilla saamme valvonta- ja tunnistuskyvyt kuntoon. Todella tärkeä on yhteinen tilannekuva kaikilla tasoilla ja maiden välillä.
Orpo: Nyt on aika solidaarisuudelle turvallisuudessa
Droonimuurin perustaminen ja muut itärajan turvallisuutta lisäävät toimet vaativat EU-mailta uusia rahallisia panostuksia. Orpo painotti, että hän odottaa muilta EU-mailta solidaarisuutta, jotta itärajaa saadaan vahvistettua.
– Suomi, Baltian maat, Puola, Itämeren maat laajemminkin olemme Venäjän naapurissa. Tämä on Euroopan itäinen reuna ja raja, jossa puolustetaan Eurooppaa. Mekin olemme osoittaneet solidaarisuutta Euroopan unionissa kahdenkymmenen vuoden ajan taloudellisesti eteläisempään Eurooppaan, niin nyt on aika solidaarisuudelle turvallisuudessa, Orpo sanoi.
Orpo ei halunnut arvioida droonimuurin kokonaiskustannuksia, mutta arvioi investointien olevan miljardiluokassa. Hän korosti, että kun Euroopassa panostetaan yhteisellä rahalla turvallisuuteen, rahoituksen tulisi kohdistua EU:n itärajan maihin. Suomi on avoin uusille rahoitusratkaisuille ja odottaa komissiolta uusia esityksiä, Orpo sanoi.
Tapaamisessa keskusteltiin myös kriittisen infrastruktuurin turvaamisesta ja suomalaisesta kokonaisturvallisuudesta.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vaati droonimuuria EU:n itärajalle taannoisessa Unionin tila -linjapuheessaan.
Keskustelua itärajan droonimuurista tai -seinämästä on käyty ainakin keväästä 2024, kun Liettuan sisäministeri Agnė Bilotaitė kertoi Venäjän Nato-naapureiden suunnitelmasta käyttää drooneja rajan suojelemiseksi.
Juttua päivitetty 16.18: Lisätty Kubiliuksen ja Häkkäsen kommentteja tiedotustilaisuudesta.