Mökin muuttaminen kodiksi estyy, jos viereen pesii norppa – Mikkelin päätökset herättävät kritiikkiä

Mikkelin kaupunki ei ole antanut lupaa muuttaa kahta loma-asuntoa vakituisiksi kodeiksi, koska saimaannorpan pesimäalue on laajentunut.

Alle vuoden ikäinen saimaannorppa vedessä.
Saimaannorppa levittäytyy vanhoille pesimäalueilleen, kun kanta vahvistuu. Kuvituskuva. Kuva: Miina Auttila / Metsähallitus

Saimaannorpan pesimäalueen laajeneminen voi estää vapaa-ajanasunnon muuttamisen vakituiseksi asuinpaikaksi. Mökin muuttaminen vakituiseksi kodiksi vaatii poikkeuslupaa.

Suosittuna mökkikuntana tunnettu Mikkeli on antanut tänä vuonna kaksi kielteistä päätöstä, joiden syynä on ainakin osaksi saimaannorpan suojeleminen.

Myös Savonlinnassa on ollut yksittäisiä tapauksia, joissa Etelä-Savon ely-keskuksen alustava lausunto ei ole puoltanut poikkeusluvan saamista. Näissä tapauksissa mökkien omistajat eivät hakeneet lupaa lainkaan.

Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tarkoittaisi, että asuminen on ympärivuotista.

Mikkelin kaupungin kaavoitusinsinsinööri Minna Frostin mukaan se vaarantaisi norpan pesimäpaikat.

Frosti on pyytänyt neuvoa päätöksiinsä ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Arto Ustinovilta.

Rantakinoksissa pesivää norppaa häiritsee Ustinovin mukaan etenkin moottorikäyttöisten kulkuneuvojen ääni, joka kuuluu pesiin jo kaukaa.

– Pesimäaikana saimaannorpat ovat herkkiä äänille, koska ne pelkäävät petoja. Ne pakenevat heti, kun kuulevat epäilyttävän äänen.

Ustinovin mukaan norppa saattaa säikähtää myös, jos niiden pesän vieressä liikkuu esimerkiksi hiihtäjä tai luistelija.

Samat säännöt kaikille?

Kaksi loma-asuntojen omistajaa on valittanut Mikkelin lupa- ja valvontajaostoon, kun heidän hakemuksensa hylättiin saimaannorpan pesinnän vuoksi.

Toisessa oikaisuvaatimuksessa nostetaan esiin yhdenvertaisuusperiaate: samalla rantaviivalla 150 metrin päässä sijaitseva mökki sai poikkeusluvan maaliskuussa 2024.

Valittajan mielestä vaikutukset norpan pesintään olisi pitänyt ottaa huomioon jo aiemmassa päätöksessä.

Valituksessa todetaan: ”Yhden kiinteistön poissulkeminen ilman, että sille esitetään merkittävästi poikkeavaa vaikutusta luontoon, vaikuttaa valikoivalta ja syrjivältä.”

Arto Ustinovin mukaan syynä linjan muutokseen on se, että norppa on palaamassa takaisin entisille pesimäalueilleen.

– Jos luvan myöntämisen jälkeen on esimerkiksi löydetty alueelta lisää pesiä, niin uusi tieto pitää ottaa huomioon.

Norppaa voivat häiritä mökkeilijätkin

Saman Mikkelin kaupungin saaman oikaisuvaatimuksen mukaan ei voida osoittaa, että norpan pesintää häiritsevät juuri vakituiset asukkaat.

Norpan pesinnälle voivat olla vaaraksi yhtä hyvin esimerkiksi vapaa-ajan asukkaat, pilkkijät tai ulkoilijat.

Luonnonsuojeluasiantuntija Arto Ustinovin mukaan on vapaa-ajan asukkaan vastuulla, jos hän häiritsee norppaa.

– Jos viranomainen antaa luvan rakentamiseen tai mökin muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi ja norpalle seuraa siitä ongelmia, myös viranomainen kantaa vastuun.

Kaavoitusinsinööri Minna Frosti huomauttaa, että Mikkelin lupa- ja valvontajaoston päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia, vaan niistä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.

Mikkeli on tunnettu mökkikunta. Frostin mukaan valtaosa poikkeuslupahakemuksista hyväksytään.

Vapaa-ajan asunnon on täytettävä lukuisia vaatimuksia, jotta sen voi muuttaa vakituiseksi:

Videon kuvaus: Kati Rantala / Yle, editointi: Elina Ervasti ja Antti Mikkola / Yle