Turkulaiset yrittäjät ihmettelevät Turun kaupungin ja S-ryhmään kuuluvan Turun Osuuskaupan (TOK) likeisiä suhteita.
Huomiota herättävät erityisesti kaupungin ja Osuuskaupan solmimat innovaatiokumppanuudet Hirvensalon laskettelurinteen alueen kehittämisestä ja raitiotiereitin kaupallisesta selvityksestä.
Myös suunnitelma Kauppahallin väistötilan sijoittamisesta Osuuskaupan omistaman tavaratalo Sokos Wiklundin tiloihin herättää kummastusta.
– Yleisesti ottaen on toivottu kaupungin puolelta avointa, läpinäkyvää päätöksenteon valmistelua. Tilanne on koettu epäreiluksi, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien vt. toimitusjohtaja Jutta Wirén.
Palautetta on hänen mukaansa tullut laajasti läpi kentän eri toimialoilta.
Turun maankäytön strategisesta suunnittelusta sekä kaavoitus- ja kiinteistökehitysohjelmien valmistelusta vastaava kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen on yllättynyt arvostelusta. Hän korostaa, että Turku käsittelee ja vie asioita eteenpäin tasapuolisesti kaikkien toimijoiden kanssa.
– Ehkä se johtuu siitä, että Osuuskauppa on iso toimija. Heidän hankkeitaan on usein esillä. Siitä voi syntyä sellainen kuva, että niitä edistetään.
Myös Osuuskauppa tyrmää väitteet erityisasemastaan.
– Teemme samalla tavalla yhteistyötä ja kehitämme asioita kuten kaikki muutkin. En kyllä tunnista tuollaisia väitteitä, sanoo Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja Niklas Österlund.
Innovaatiokumppanuus hiertää
Innovaatiokumppanuudessa Turku toivoo ulkopuolisilta toimijoilta ideoita kaupunkikehityksen vahvistamiseksi.
Hirvensalon rinteen innovaatiokumppanuudessa Osuuskauppa sai määräaikaisen aluevarauksen hiihtokeskukseen sijoittuvasta kaupan ja liikuntapalvelujen keskittymästä. Alueelle kaavaillaan muun muassa ruokakauppaa, kuntoportaita ja mäen huipulla toimivaa kahvilaa.
Raitiotien innovaatiokumppanuudessa Osuuskauppa ja kaupunki tekevät selvityksen kaupallisten palveluiden sijoittumisesta reitille. Yritykselle tarjoutuisi myös mahdollisuus varata muutama liikepaikka. Turku suunnittelee ensimmäistä raitiotielinjaa Varissuon ja sataman välille.
Molemmat hankkeet ovat kehitys- ja selvitysvaiheessa. Kauppapaikat vaativat muun muassa kaavamuutoksia.
Varsinais-Suomen Yrittäjien Jutta Wirén pitää suunniteltuja kumppanuuksia vähintäänkin hankintalain hengen vastaisina.
– Innovaatiokumppanuutta ei saa hankintalain mukaan käyttää tavalla, joka vääristää kilpailua. Kaikkien halukkaiden pitäisi voida osallistua. Nyt on toimittu jollain tavalla salassa. Valmistelu ei ole ollut avointa eikä kilpailutuksia ole ollut.
Laillinen vai laiton?
Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen sanoo, että TOKin kanssa suunnitellut innovaatiokumppanuudet eivät kuulu hankintalain piiriin. Kyse on ulkopuoliselta toimijalta tulleesta aloitteesta.
Lainmukaisuus on kaupungin toimesta tarkkaan arvioitu.
– Olisi aika kohtuutonta, jos joku toimija saa kehittämisidean ja tekee työtä sen eteen, mutta kaupunki lähtisikin kilpailuttamaan. Joku muu tulisi ja käyttäisi idean hyväkseen.
Turulla on kymmenkunta innovaatiokumppanuushanketta. Ne painottuvat maankäyttöä ja palveluita koskeviin asioihin. Timo Hintsasen mukaan hankkeista vain kahdessa on TOK mukana.
Kaupungin innovaatiokumppanuuksissa on kyse muun muassa Samppalinnan koulun alueen kehittämisestä, kauppahallin korttelista, Kakolanmäen ravintolapaviljongista, Runebergin puiston alueesta, joulu- ja valotapahtumasta sekä nuorten kesäyrittäjyystorista.
TOKin Niklas Österlund korostaa, että innovaatiot voivat sisältää myös yritysten sisäisiä asioita, joita ei haluta tuoda julki.
– Jos ideat tulevat kilpailutuksessa kaikkien hyödynnettäviksi, se vähentää yritysten halua innovoida.
Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs sanoo, että innovaatiokumppanuus on yksi hankintalain mukaisista menettelyistä. Se mahdollistaa Högnäsin mukaan ideoiden ja liikesalaisuuksien turvaamisen.
– Kilpailutusvelvollisuus on selkeä lähtökohta, kun käytetään julkisia varoja. Jos ajatellaan, että näissä olisi kyse suorahankinnoista, silloin ne olisi pitänyt kilpailuttaa.
Högnäs kuitenkin korostaa, että Turun ja TOKin innovaatiokumppanuuksien taloudellisesta arvosta ei ole tarpeeksi tietoa, jotta kilpailutusvelvoitteen voisi arvioida. Viime kädessä asian ratkaisee markkinaoikeus, jos sinne valitetaan.
Ylen tiedossa ei ole, että kukaan olisi valittanut Turun kaupungin ja TOKin kumppanuudesta.
TOK ja Turun päättäjät
Innovaatiokumppanuudet ovat nostaneet esiin jo vuosia jatkuneen skisman poliitikkojen osallistumisesta osuuskaupan hallintoon. Turkulaisia kaupunginvaltuutettuja tai varavaltuutettuja TOKin 60-jäsenisessä edustajistossa istuu 12.
– Samat ihmiset istuvat Turun valtuustossa ja kaupunginhallituksessa, ja sitten ollaan jääväävinään itsensä, puhahtaa turkulainen K-kauppias Mikko Huhtanen.
Keskon aluejohtaja Janne Virtanen ei halunnut kommentoida asiaa. Myös monet K-kauppiaat kieltäytyivät haastattelusta.
Varsinais-Suomen Yrittäjien vt. toiminnanjohtaja Jutta Wirén sanoo, että huoli poliitikkojen mukanaolosta TOK:in toiminnassa on yrittäjien keskuudessa kuitenkin yleinen.
– Palautteen perusteella yrittäjät kokevat epäreiluna tilanteen, jossa poliitikoilla saattaa olla intressi luottamustehtäviensä kautta viedä TOKin asioita eteenpäin.
Osuuskaupan toimitusjohtaja Niklas Österlund ei pidä edustajistossa vaikuttavia paikallispoliitikkoja merkittävänä tiedonsaanti- ja vaikuttamiskanavana kaupungin suuntaan.
– Osuuskauppa seuraa aktiivisesti Turun kaupunkikehityshankkeita. Saamme niistä informaatiota kaupungin suunnasta samalla tavalla kuin muutkin toimijat.
Alla oleva grafiikkaa näyttää S-ryhmän, K-ryhmän ja Lidlin kauppapaikat Turussa.