Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osaajista tulee kova pula tulevina vuosina.
Alan etujärjestön Infra ry:n selvityksen mukaan koko infra-alalla on vuosikymmenen loppuun mennessä 1 000-1 500 osaajan vaje, kun alan kasvunäkymät otetaan huomioon, kertoo Suomen suurimman asfalttiurakoitsijan rakennusyhtiö Peabin kehityspäällikkö Kati Tuominen.
Hänen mukaansa alalle tarvitaan paljon muun muassa uusia tierakentamisen ammattilaisia, kuten maanrakentajia ja insinöörejä.
Tuominen muistuttaa, että huonokuntoisten teiden osuus on kasvanut viime vuosikymmeninä 3 000 kilometristä noin 10 000 kilometriin.
Tulevaisuudessa tarvitaan monenlaisia osaajia
Kati Tuominen sanoo, että uusia osaajia tarvitaan hyvin erilaisiin tehtäviin infra-alalla, ei yksin tierakentamiseen.
Infrarakentaminen on muun muassa teiden, vesihuollon, energia- ja tietoliikenneverkkojen sekä ratahankkeiden rakentamista.
Koko infra-alan osaajapulaa pahentaa alan kysynnän kasvun lisäksi eläköityminen. Alalle valmistuu vuosittain noin 600 uutta tekijää, mutta vuosittain eläkkeelle jää noin 1 200 ammattilaista.
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan alan yritysten kysyntää kasvattavat korjausvelan ohella myös Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantaminen.
Huoltovarmuuden kannalta tärkeiden teiden pitää olla hyvässä kunnossa.
LUT-yliopistoon jopa 500 uutta opiskelijaa
Osaltaan kysyntään vastaa Lahdessa parin vuoden kuluttua alkava uusi alan yliopistokoulutus. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus alkaa vuonna 2027.
– Ala kaipaa kipeästi uusia innovaatioita ja niiden tekijöitä. Lahden yliopistokoulutus voi vastata tarpeeseen hyvin, toteaa Kati Tuominen.
LUT-yliopiston kehittämispäällikön Kirsi Taivalantin mukaan uusi koulutus alkaa suomen ja ja englanninkielisenä.
Yliopiston tavoitteena on, että viiden vuoden kuluttua alaa opiskelisi 500 uutta opiskelijaa. Yliopistoon haetaan parhaillaan neljää uutta professoria.
Yritykset kaipaavat kierrätyksen osaajia
Uuden koulutuksen on tarkoitus vastata nykyistä paremmin tulevaisuuden tarpeisiin, kuten rakennusmateriaalien kierrätykseen.
– Uusi EU:n lainsäädäntökin tulee vaatimaan toimintatapojen muutosta, kertoo Kirsi Taivalantti.
Lahdessa alan kasvua vauhdittavat muun muassa vahva panostaminen kiertotalouteen ja tavoite olla vastedeskin vihreä kaupunki.
Lahden kaupunkikulttuurijohtaja Henna Eskonsipo-Bradshaw nostaa esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen ja niiden energiakäytön.
Tuomisen mukaan monet yrityksistä haluavat Lahden uudelta koulutukselta nimenomaan kierrätyksen osaajia.
– Haluamme lisätä vanhan asfaltin kierrätystä. Etsinnässä on jatkuvasti myös uusia sideaineita, joilla voitaisiin korvata osa nykyisin käytettävästä bitumista.
Tuomisen mielestä Lahden seutu on oivallinen paikka tehdä erilaisia kokeiluja uusista materiaaleista ja tekniikoista.
– Alalla on kova kysyntä. Hienoa, että tähän pyritään nyt vastaamaan.