Dievasčoahkkin lea nohkan.
Ulla-Maarit Magga válljejuvvui lahttun Sámedikki stivrii – loga buot ollesčoahkkima nammademiid dás
Sámedikki ollesčoahkkin válljii vuosttaš várrelahttun stivrii Nilla Tapiola Ohcejogas ja nubbi várrelahttun Armi Palonoja Vuohčus.
- Sáárá Seipiharju
•
Sáárá Seipiharju
Sáárá Seipiharju
Várreságadoalli Leo Aikio ovdanbuktá áigeguovdilis áššiid. Stuorámus áššin son namuha bures mannan ráđđádallamiid, mat guske boazodoallolága nuppástahttimii.
Sáárá Seipiharju
Ságadoalli sadjasáš Tuomas Aslak Juuso muitala áigeguovdilis áššiid. Sámedikkis leat álggahan bargortnetođastusa, masa bargojoavku valmmaštallá evttohusa.
Juuso muitala bargguin, mat sis leat jođus ja makkár áššiid vigget ovddidit.
Sáárá Seipiharju
Neeta Jääskö Sámi Giellagáldu stivrra lahttun
Sámedikki čoahkkin mieđiha earu Terhi Harjui Sámi Giellagáldu stivrra lahttovuođas. Čoahkkin nammada Neeta Jääskö ođđa lahttun Sámi Giellagáldu stivrii.
Jääskö lea doaibman Nilla Tapiola várrelahttun stivrras, su sadjái várrelahttun válljejuvvui Vesa Orassalo.
Sáárá Seipiharju
Aimo Aikio válgalávdegotti várrelahttun
Pirjo Lotvonen lea bivdán earu Sámedikki válgalávdegotti várrelahttovuođas. Sámedikki čoahkkin válljii válgalávdegoddái ođđa várrelahttun Aimo Aikio.
Sáárá Seipiharju
Tuomas Aslak Juuso oaidná sámiide stuorra gažaldahkan EU Interreg Aurora- doaimma. Son ja Nilla Tapiola leaba olu bargan dan ovdii vai Interreg-ruhtadeami proseanttalaš oassi sámiid fidnuide loktanivčče.
Juuso váillaha sámi iežas ruhtadan prográmma. EU:s lea Juuso mielas románain iežaset ruhtadanprográmma. Galggašii leat vejolaš oažžut maiddái sámi ruhtadanprográmma, dajai Juuso. Son namuha maiddái, ahte Sámi parlamentáralaš ráđi fertešii nannet ja eandaliige hálddahusbeali .
Ságastallama sáhkavuorut girjejuvvojit sierra muittuhančállagii, mii doaibmá válmmaštallama doarjjan. Ságastallan lea nohkan.
Sáárá Seipiharju
Anu Avaskari háliidii muittuhit ahte sámiin lea dál juo vejolašvuohta álgit evttohassan EU-válggaide. Su mielas dihtoearrijurddašeapmi (sg.kiintiö) ii leat vuogas muhto earáge geainnut eai dáidde leat.
Sáárá Seipiharju
Nilla Tapiola lokte ságastallamii ovdamearkka dihte dálkkádatrievdadeami ja mo dasa galggašii álgit vuogáiduvvat.
Tauno Ljetoff lokte ovdan Sámi parlamentáralaš ráđi ovttasbarggu dehálašvuođa. Son maiddái hállá eastagiin, mat váttásmahttet ovttasbarggu badjel riikarájáid. Eastagiid galggašii njeaidit vai bastet konkrehtalaččat ovttasbargat njuovžilit rájáid rastá iešguđege surggiin.
Sáárá Seipiharju
Janne Hirvasvuopio muittuha sáttaságastallamis, ahte Eurohppa Uniovdna lea nu stuorra ollisvuohta, ahte dan galggašii dikšut iežas virgeolmmoš.
Hirvasvuopio evttoha sáttaságastallamis earret eará, ahte sápmelaččaide galggašii addit oasi EU guhkesáigge bušeahtas ja guokte báikki EU-parlamentii. Dát guokte báikki livčče Supmii ja Ruŧŧii.
Oanehisáiggi ulbmiliin son evttoha ovdamearkka dihte, ahte EU:i galggašii ráđđádallat sápmelaččaid guoski doaibmaprográmmas.
Sáárá Seipiharju
Sáttaságastallan sámedikki riikkaidgaskasaš strategiija beaivádeamis
Álbmogiidgaskasaš áššiid čálli Inka-Saara Arttijeff lea ovdanbuktán čoahkkimis Sámedikki riikkaidgaskasaš doaimmaid oanehis áigebaji ulbmiliid.
Sámediggi háliida earret eará oažžut iežas ovddastusa Brusselii. Maiddái Suoma ovddastusas galggašii leat sámeáššiid áššedovdi. Sápmelaččain galggašii maid leat riekti oasálastit dakkár mearrádusaid dahkamii, mat gusket sápmelaččaid.
Sámedikki čoahkkin sáttaságastallá riikkaidgaskasaš strategiija beaivideamis. Ságastallamis ovdanbukton oaivilat ja evttohusat girjejuvvojit sierra muittuhančállagii, mii doaibmá válmmaštallama doarjjan.
