– En tiedä, missä olisin tai miten olisin pärjännyt ilman osastojaksoja.
Näin kertoo lempääläläinen 28-vuotias Sanni Helander, joka on ollut useita kertoja Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) psykiatrian vuodeosastolla hoidossa.
Hoitojaksot ovat lyhentyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Asia käy ilmi tilastoista, jotka Yle pyysi Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha).
Myös Helander on huomannut omakohtaisesti muutoksen parin vuoden aikana.
Hän sairastaa masennusta, ahdistuneisuushäiriötä ja syömishäiriötä. Yle on nähnyt asiakirjat, joista Helanderin osastohoito ja diagnoosit käyvät ilmi.
– Pääosin olen saanut apua silloin, kun on tarvinnut ja myös hyötynyt niistä osastojaksoista.
Yhdellä hoitojaksollaan Helander koki, että hänet kotiutettiin, vaikka ei ollut siihen valmis. Hoidon lopussa Helanderille sanottiin, että hän voi hakeutua päivystykseen, jos ei selviydy kotona.
Seuraavana päivänä hän meni päivystykseen ja pääsi sairaalaan arvioon. Siellä häntä kannustettiin menemään äitinsä luo.
– Koin, että en sielläkään olisi pärjännyt siinä tilanteessa. Sain yhden vuorokauden jakson osastolla, enkä päässyt enää tapaamaan lääkäriä. Piti vain mennä kotiin ja pärjätä.
Osastojaksot lyhentyneet viikon verran
Ylen saamat tilastot osoittavat, että psykiatrinen osastohoito on lyhentynyt merkittävästi Pirkanmaan hyvinvointialueella muutamassa vuodessa.
Vuonna 2022 aikuispsykiatrian vuodeosastojaksot toteutuivat Nokian Pitkäniemen sairaalassa ja Sastamalan psykiatrisella osastolla. Hoitojakso kesti tuolloin keskimäärin 20,5 vuorokautta.
Aikuisten psykiatrinen sairaalahoito muutti Pitkäniemestä TAYSin keskussairaalan alueelle viime vuoden alussa.
Vuonna 2024 hoitojaksojen kesto oli keskiarvoltaan enää 15,8 vuorokautta.
Kuluvalta vuodelta tilastoja on saatavissa vain syyskuuhun saakka, mutta alustavien lukujen perusteella hoitojaksojen kesto näyttää olevan edelleen laskusuunnassa.
Tämän vuoden aikana päättyneet hoitojaksot ovat olleet keskimäärin 12,7 vuorokautta.
Luvuissa on mukana monenlaisia osastoja ja potilaita. Esimerkiksi oikeuspsykiatrialla hoitojaksot ovat usein jopa vuosien mittaisia, kun taas vastaanotto-osastoilla on parin vuorokauden lyhyitä kriisijaksoja.
Tilastoista käy kuitenkin ilmi, että myös osastojaksojen maksimikesto sekä mediaani ovat selvästi lyhyempiä kuin muutama vuosi sitten.
Entistä enemmän lyhyitä kriisijaksoja
Pirhan psykiatrian toimialuejohtaja Hanna-Mari Alasen mukaan hyvinvointialueen sisällä tilastoihin vaikuttaa juuri lyhyiden kriisijaksojen kasvu.
Uudessa psykiatrisessa sairaalassa on lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitettuja osastoja, joita ei ollut Pitkäniemen sairaalassa.
Myös potilaiden sairaudet vaikuttavat hoidon kestoon. Vakavien mielenterveyden häiriöiden määrä on pysynyt pitkään tasaisena, kun taas lievemmät häiriöt ovat yleistyneet.
– Täällä on vähän erilaisia potilaita, mitä on ollut joskus viisi tai kymmenen vuotta sitten.
Jo hoitoon hakeutuessa mietitään, onko tarve lyhyelle kriisijaksolle vai pidemmälle hoidolle, ja osasto valitaan sen mukaan. Esimerkkinä pidemmän hoitojakson tarpeesta Alanen mainitsee vaikeat psykoosisairaudet.
Hanna-Mari Alanen kertoo videolla, että arvio hoidontarpeesta ei aina onnistu.
Alasen mukaan potilailla ja läheisillä voi toisinaan olla vääristynyt kuva siitä, että sairaala olisi ainoa oikea apu potilaalle.
– Jos vaikka puhutaan syrjäytymisestä, niin psykiatrinen sairaala ei ole oikea paikka. Se on ihan perustasolla olevaa sosiaalityötä.
Myös epävakaiden ja itsetuhoisten nuorten oireilu on sellaista, jossa potilaan ja omaisen arvio sairaalahoidon tarpeesta voi olla erilainen kuin hoitohenkilökunnan.
Alasen mukaan tällaisten potilaiden määrä on viime vuosien aikana selkeästi lisääntynyt.
THL huolissaan lyhyistä hoidoista
Osastojaksojen lyheneminen on ollut pitkän aikavälin trendi valtakunnallisesti. Tämä näkyy muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoissa.
Lyhenevät hoitojaksot liittyvät laajempaan muutokseen, jossa psykiatrisen hoidon painopistettä on pyritty siirtämään avohoitoon ja osastopaikkoja on karsittu. Näin on tehty myös Pirkanmaalla.
Kun osastopaikkoja ei riitä kaikille tarvitseville, on hoidon kestoa pakko lyhentää.
– Ideaalitilanteessa tietysti psykiatrisessa hoidossa yksittäisen ihmisen tilanne ja hänen kokemansa tarve määrittäisi hoitojakson pituuden, eikä se, onko sairaalassa tilaa vai ei, sanoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.
Hän on ollut mukana laatimassa psykoosisairauksien hoidon laaturekisteriä. Siitä kävi ilmi, että että lyhyt hoitojakso lisää riskiä päätyä pian takaisin sairaalaan. Suvisaari kutsuu tätä ”pyöröovisyndroomaksi”.
– Se ei ole eduksi tietenkään potilaalle eikä hoitojärjestelmälle.
Suvisaaren mukaan hoitopaikkojen riittämättömys aiheuttaa myös henkilökunnalle eettistä kuormitusta, jos potilaita joudutaan uloskirjaamaan riskillä.
Lähetemäärät kasvussa
Samaan aikaan kun osastojaksot ovat lyhentyneet, on lähetteiden määrä psykiatrisille vuodeosastoille kasvanut Pirkanmaalla.
Suurimmillaan kasvu oli osastohoidon muutettua Pitkäniemestä TAYSin keskussairaalalle. Lähetteitä osastoille oli jopa 20 prosenttia enemmän kuin aiemmin.
Osastot olivat niin täynnä, että potilaita oli pakko ottaa ylipaikoille.
Alanen arvioi lähetemäärien kasvun johtuvan siitä, että hoitoon on aiempaa helpompi hakeutua.
Myös Sanni Helanderilla on kokemusta siitä, ettei paikkoja ole aina ollut riittävästi potilaille.
Uudessa psykiatrian rakennuksessa potilashuoneet ovat lähtökohtaisesti yhden hengen huoneita, mutta Helander on joutunut jakamaan huoneen toisen potilaan kanssa.
Joskus lyhyt hoitojakso voi auttaa
Helander oli pitkään sairauslomalla mielenterveysongelmien vuoksi. Hän ei pystynyt käymään töissä tai huolehtimaan arkiaskareista.
Hänen mielestään pidempi osastojakso on ollut tarpeen erityisesti silloin, kun vointi on ollut pitkään huono, ja arjesta selviäminen ei onnistu.
Helander ei suoraan tuomitse lyhyitä hoitojaksoja – joskus vointi saattaa tasaantua parissa päivässä. Näin hänellekin kävi alkuvuodesta.
– Se pitäisi aina katsoa henkilökohtaisesti. Joku voi hyötyä lyhyestä tasauttavasta jaksosta, mutta kaikki eivät siitä todellakaan hyödy.
Osastohoidolla on ollut merkittävä rooli Helanderin toipumisessa ja hän on kiitollinen saamastaan avusta niin avohoidossa kuin osastoilla.
– Asiat ovat toimineet kohdallani aika hyvin. Kaikilla se ei todellakaan ole niin, kaikki eivät apua saa. Sen takia koen, että olen etuoikeutetussa asemassa, vaikka sairastan.