SDP, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät välikysymyksen hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa reilu viikko sitten.
Oppositiopuolueet penäsivät välikysymyksessään hallituksen kantaa muun muassa EU:n ja Israelin kauppasopimuksen jäädyttämiseen sekä sitä, tuleeko hallitus esittämään tasavallan presidentin toivomalla tavalla Palestiinan tunnustamista vielä tämän syksyn aikana.
Hallitus arvioi Palestiinan tunnustamista osana Suomen ulkopolitiikan pitkää linjaa, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo avauspuheenvuorossaan vastauksena välikysymykseen.
Suomi jatkaa ponnisteluja osana kansainvälistä yhteisöä, jotta Lähi-itään löytyisi vakaus, Orpo vakuuttaa.
– Hallitukselle on selvää, että kahden valtion malliin kuuluu Palestiinan tunnustaminen, kunhan sen edellytykset täyttyvät.
Hallitus on Orpon mukaan valmis etenemään tunnustamisessa, kunhan ehdot täyttyvät.
Ehtoja ovat muun muassa ne, ettei Hamasilla ei ole roolia Palestiinan hallinnossa, panttivangit on vapautettava välittömästi, ja tulevan palestiinalaishallinnon on sitouduttava Hamasin aseistariisuntaan.
Palestiinan tunnustaminen ei vielä sinänsä johda kahden valtion ratkaisun toteutumiseen, sillä käytännön tasolla sen toteutumisen tulee perustua molempien osapuolten neuvotteleman lopputulokseen, Orpo muistuttaa.
– Tämä on todettu myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossamme ja kansainvälisesti tästä vallitsee laaja yksimielisyys.
Suomen kaltaisen pienen maan vaikuttamismahdollisuudet Israelin ja Palestiinan välisessä kriisissä ovat Orpon mukaan kuitenkin rajalliset.
– Suomi on aktiivisesti ja johdonmukaisesti osana kansainvälistä yhteisöä hakenut ratkaisuja, joilla parannetaan humanitaarista tilannetta ja asetetaan painetta Israelin suuntaan. Osana Euroopan unionia Suomi on antanut humanitaarista apua ja tukenut Palestiinalaishallintoa. EU on väkivallattomuuteen sitoutuneen palestiinalaishallinnon pitkäaikainen ja suurin rahallinen tukija, hän luettelee.
Välikysymyksen esittelee SDP:n Johannes Koskinen, joka toimii myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.
Suomi ei voi katsoa Koskisen mukaan enää sivusta kahden valtion mallin edellytysten hiipumista.
Palestiinan tunnustamisella tarkoitetaan maltillisten ja demokraattisten voimien tunnustamista eikä Hamasin tunnustamista, Koskinen muistuttaa.
Myös presidentti Alexander Stubb on puhunut kansainvälisen oikeuden puolesta, mutta silti Stubb lähetettiin YK:n kokoukseen tyhjin käsin, Koskinen sanoo. Hallitus ei ole Koskisen mukaan toiminut kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
- Vetoamme Suomen hallitukseen, että se tunnustaa Palestiinan valtion välittömästi, Koskinen sanoo.
Pian voi olla liian myöhäistä tunnustaa Palestiinaa, Koskinen sanoo.
Oppositio tekee vakavalla asialla sisäpolitiikkaa, Vikman syyttää
Kokoomuksen Sofia Vikman sanoo kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa, että Palestiinan tunnustaminen Suomen toimesta viime viikolla ei olisi muuttanut tilannetta. Oppositio pyrkii tekemään tässä vakavalla asialla sisäpolitiikkaa, Vikman syyttää.
Suomi on toiminut ja auttanut Gazan sodassa, Vikman haluaa selventää.
Koko eduskunta on sitoutunut ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jossa on kuvattu Suomen tuki kahden valtion mallille, Vikman muistuttaa.
– Malliin sisältyy se, että Suomi tulee tunnustamaan Palestiinan, kun ehdot täyttyvät.
Suomen ulkopoliittinen linja ei voi perustua pelkkiin symbolisiin eleisiin, vaan vaikuttavuuteen, perussuomalaisten Sanna Antikainen sanoo perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa.
Siksi Palestiinan tunnustaminen olisi tällä hetkellä hänen mukaansa ennenaikaista.
– Palestiinalaishallinnolla ei ole tällä hetkellä hallinnollisia, rakenteellisia tai taloudellisia edellytyksiä itsenäisyyttä varten.
– Palestiinan tunnustaminen olisi merkki siitä, miten terrorismin kautta on mahdollista saada aikaan toivottuja tuloksia, perussuomalaisten Sanna Antikainen sanoo perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa.
Antikaisen mukaan tällä hetkellä riskinä on, että palestiinalaishallinto luisuu Hamasin käsiin. Siksi Hamas täytyy poistaa kokonaan valtarakenteista, ennen kuin kahden valtion mallia voidaan edistää, Antikainen sanoo.
– Ennen terroristien kukistamista ei tule pysyvää rauhaa. Ulkopäin alueelle on mahdotonta tuoda rauhaa.
Suomella ei voi olla kahta ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa, Kaikkonen sanoo
SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Nasima Razmyar pitää hallituksen selityksiä Palestiinan tunnustamattomuudesta ontuvina ja epäuskottavina.
Olemme jääneet pieneen ja erikoiseen joukkoon, kun hallituksella ei ole samanlaista kuvaa kuin kumppanimailla tai vaikkapa tasavallan presidentillä, Razmyar sanoo.
Mikä on se syy, että annatte Israelin hallitukselle erivapauden toimia vasten kansainvälistä oikeutta, liittää alueita itseensä ja toteuttaa etnistä puhdistusta, Razmyar kysyy.
– Tunnustaminen on teko rauhan puolesta, Razymar sanoo.
Meidän on pystyttävä vaatimaan Israelilta kansainvälisen oikeuden noudattamista ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, samoin kuten vaadimme sitä Venäjältä, hän jatkaa.
Razmyar sanoo, että huomenna äänestyksen koittaessa kansanedustajien tulee pohtia, mikä on oikein ja tavoittelemisen arvoista.
Keskusta ei liittynyt välikysymykseen Palestiinan tunnustamisesta.
Ryhmän puheenvuoron pitänyt Antti Kaikkonen sanoo syyksi sen, että keskusta haluaa varjella kansallista yhtenäisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Viimeisten kuukausien aikana yhtenäisyys on hänestä kuitenkin horjunut.
Moni maa on jo tunnustanut Palestiinan, ja Suomenkin tulisi näin tehdä, Kaikkonen sanoo.
– Olisi perusteltua, että Suomi liittyisi syksyn aikana tähän joukkoon. Tämä olisi johdonmukainen jatko sille, että Suomi on pitkään kannattanut kahden valtion mallia ratkaisuksi alueen pitkään jatkuneisiin vakaviin ongelmiin. Tässä maailmanpolitiikan junassa Suomen tuskin kannattaa jäädä aivan viimeiseen vaunuun.
Suomen nykyinen toiminta on nyt kuitenkin liian epäselvä, Kaikkonen sanoo.
– Suomella ei voi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kahta linjaa. Suomella voi olla vain yksi linja, Suomen linja. Pääministerin vastauksessaan hahmottelema ehdollisuus tunnustamisessa ei ratkaise eroa hallituksen ja tasavallan presidentin linjan välillä.
Virta: Suomi ei toimi samalla tavoin Gazan kriisissä kuin Ukrainan suhteen
Gazassa on kokonainen kansa kuilun partaalla, eikä se tapahdu itsestään, vihreiden Sofia Virta sanoo ryhmän puheenvuorossa.
Onko Suomi valmis avaamaan silmänsä ja ojentamaan kätensä kaikin keinoin, Virta kysyy.
– Suomen kannalta se olisi järkeää. Pienen maan etu olisi olla pienen puolella ja välttää kaksoisstandardeja.
Miksi olemme valmiita koviin pakotteisiin ja toimiin Ukrainan sodan suhteen, mutta emme Gazan suhteen, Virta kysyy.
Palestiinan tunnustaminen on minimi, joka Suomen olisi pitänyt jo tehdä, vasemmistoliiton Mai Kivelä sanoo.
– Kansainvälisen oikeuden mukaan jokaisella maalla on velvollisuus estää kansanmurha.
Tunnustaminen yksinään ei riitä, Suomen ja EU:n on käytettävä konkreettisia toimia, jotta kansainvälisen oikeuden räikeät loukkaukset saataisiin loppumaan, Kivelä sanoo ja viittaa esimerkiksi EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen täydelliseen jäädyttämiseen.
Kaikki tuotteiden tuonti Israelista ja asekauppa on lopetettava, hän listaa.
Perusedellytys luottamuksen rakentamiselle on, että kaikki panttivangit vapautetaan ja Hamas riisutaan aseista, RKP:n Otto Andersson sanoo.
Andersson katsoo ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) toimineen oikein viedessään Suomen mukaan New Yorkin -julkilausumaan.
RKP on koko ajan tukenut presidentin kantaa Palestiinan tunnustamisessa, Andersson sanoo.
Kristillisdemokraatit eivät hyväksy Israelin hallinnon ylilyöntejä, vaikka tunnustamme sen oikeuden puolustaa maataan, KD:n Peter Östman sanoo.
– Emme kuitenkaan myöskään hyväksy, että sota käännetään Israelin syyksi.
Viime aikoina on Östmanin mukaan käyty laajamittaista kampanjaa sen puolesta, että valtiot tunnustaisivat Palestiinan valtion: on käytetty perusteluja, kuten sitä, että nyt on oikea aika.
– Valtion kriteerit eivät kuitenkaan täyty sillä, että hetki tuntuu oikealta. Ne täyttyvät vasta, kun on yhteisesti sovitut rajat, toimiva hallinto ja kansainvälisesti hyväksytyt parametrit toteutuvat.
Palestiinan tunnustamisella on painetta, koska pian ei ole jäljellä mitään mitä tunnustaa, Liike nytin Harry Harkimo sanoo.
– Vain Yhdysvaltain presidentti Donald Trump voi ratkaista kriisin, hän sanoo.
Mistä välikysymyksessä on kyse?
Suomi ei tunnustanut Palestiinaa viime viikon YK-kokouksessa, mutta moni muu maa teki näin. Esimerkiksi Iso-Britannia, Kanada, Australia, Portugali, Ranska, Belgia, Malta ja Luxemburg tunnustivat Palestiinan juuri YK-kokouksen alla.
Suomesssa hallitus ei valmistellut esitystä Palestiinan tunnustamiseksi kokoukseen mennessä. SDP:n mukaan se kertoo siitä, että hallituksen ja tasavallan presidentin välinen yhteistyö ulkopolitiikan johtamisessa on epäonnistunut.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen mukaan hallituksen toimintakyvyttömyys Palestiinan tunnustamisessa ”luo vaarallisen ennakkotapauksen” Suomen ulkopoliitikan johtamisen ongelmista.
Eduskuntakeskustelu välikysymyksestä järjestetään tänään tiistaina ja hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona.
Tämä oli päivittyvä artikkeli.