Hallitus odottaa kotimaiselta elintarviketeollisuudelta voimakasta kasvupyrähdystä. Tavoitteena on elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä.
Alan yritykset vaativat kuitenkin nykyistä paremmin ennakoitavaa politiikkaa, jotta tavoite olisi helpompi saavuttaa.
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä pitää tavoitetta realistisena.
– Se on tavoiteltavissa, mutta myös haastava. Monesta yrityksestä olen kuullut, että tahtotila on vahva.
Yksi esimerkki on Lahdessa uuden makeistehtaan peruskiven maanantaina muurannut Fazer.
Se aikoo kolminkertaistaa vientinsä vuoteen 2030 mennessä. Fazerin osuus on nyt noin 15 prosenttia Suomen elintarvikeviennistä.
Suomen elintarvikealan suurin vientituote on maito. Maitotuotteita vietiin ulkomaille elokuun 2024 ja heinäkuun 2025 välisenä aikana yli 500 miljoonan euron edestä.
Käkelä muistuttaa, että kansainvälistyminen vaatii yritykseltä tahdon lisäksi kunnossa olevaa kassaa. Myös kotimaan pelisääntöjenkin on oltava ennakoitavissa.
– Verotuksen on oltava kannustava ja eikä poukkoilevaa lainsäädäntöä saisi tulla. Yritykset tarvitsevat myös osaavaa työvoimaa investoidakseen, Käkelä listaa.
Virvoitusjuomajätti suomii veropäätöksiä
Muun muassa virvoitusjuomia valmistava Hartwall työllistää noin 750 ihmistä, joista noin puolet työskentelee Lahdessa. Yhtiö uskoo viennin lähimarkkinoille todennäköisesti kasvavan myös lähivuosina.
Toimitusjohtaja Kalle Järvinen näkee paikoin epäloogisuuksia ja nopeita käänteitä ainakin verotuspäätöksissä.
Yhtiö laskee, että esimerkiksi virvoitusjuomaveroa on korotettu kahdeksan kertaa 15 viime vuoden aikana.
– Juoma-alaa kuritetaan monella tapaa verotuksella. Myös niin, että alan erilaisia toimijoita ja erilaisia tuotteita verotetaan eri tavalla ilman mitään todellista syytä, Järvinen arvioi.
Järvinen puhuu myös uudesta EU-tasolla hyväksytystä pakkausjäteasetuksesta, joka yhtiön mielestä olisi Suomessa askel taaksepäin.
– Sen myötä alalle on tulossa uudelleenkäyttövelvoite eli samaan pakkaukseen tarvitsee pakata useampaan kertaan tuotetta. Suomessa olisi silloin pakko siirtyä uudelleentäytettäviin pakkauksiin ainakin osittain. Tämä tarkoittaisi enemmän lasi- ja muovipullojen käyttöä kuin nykyisin.
Samalla Järvisen mukaan nyt hyvin toimiva panttijärjestelmä muuttuisi ja kaupat joutuisivat miettimään lämmitettyjen varastotilojen rakentamista pulloille.
– Nyt kysymys on Suomessa siitä, miten asetusta tullaan tulkitsemaan ja saako Suomi siihen jotain poikkeuksia, Järvinen miettii.
Alan liikevaihto kasvaa
Alan haasteista huolimatta elintarviketeollisuuden liikevaihto oli viime vuonna 14 miljardia euroa.
Liikevaihdon kasvu on jatkunut runsaan kolmen prosentin tahtia tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Viennin liikevaihto on noussut kaksi kertaa nopeammin kuin kotimaan liikevaihto.
Elintarviketeollisuusliitto laskee, että välilliset vaikutukset huomioiden ruoka-ala työllistää noin 320 000 ihmistä.
