Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja työehtojen polkeminen ovat nousseet viime päivinä jälleen otsikoihin.
STT kertoi perjantaina alipalkkauksesta Turun telakan alihankkijayrityksissä. Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen uusi kirja puolestaan paljastaa muun muassa, että Ukrainan sotapakolaisten työehtoja on poljettu Järvikylä-hotellissa Rantasalmella ja että siivousyritys SOL Palveluissa on vuosien ajan pyörinyt laiton kynnysrahatoiminta.
Teittisen mukaan Suomen laki ja käytännöt ovat mahdollistaneet ulkomaisen työvoiman systemaattisen riiston.
Yle pyysi väitteeseen maanantaina kommenttia työministeri Matias Marttiselta (kok.), mutta tämä ei työmatkansa vuoksi ehtinyt haastatteluun. Ylen kysymyksiin vastasi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.
Onko ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö jo vakiintunut osa suomalaista työelämää?
– En ehkä käyttäisi sanaa vakiintunut, mutta valitettavasti nämä tapaukset ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Samalla niiden kansalaisuuksien ja toimialojen kirjo, jossa näitä hyväksikäyttötapauksia on, on laajentunut.
Tilannekuvaa pidetään Hämäläisen mukaan yllä muun muassa poliisin, aluehallintoviraston ja eri ministeriöiden yhteistyönä.
– Varmasti myös se, että maahanmuutto on kasvanut, lisää osaltaan riskiä hyväksikäyttöön. Varsinkin sotaa pakenevat ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa ja alttiita joutumaan hyväksikäytön uhriksi.
Minkä vuoksi ennaltaehkäisy tai valvonta eivät tällä hetkellä toimi, kun uusia tapauksia paljastuu toistuvasti?
– On selvää, että työvoiman maahanmuuton lisääntyessä meillä pitää olla vahva viranomaisvalvonta ja oikeastaan nollatoleranssi näihin hyväksikäyttötapauksiin.
Paljastuneet tapaukset osoittavat Hämäläisen mukaan, että työmarkkinoilla on työnantajia, jotka ovat valmiita väärinkäytöksiin.
Uusia tapauksia pyritään torjumaan muun muassa viranomaisten oma-aloitteista tiedonvaihtoa parantamalla ja auttamalla yrityksiä valitsemaan luotettavia rekrytointikumppaneita maailmalta. Oleskelulupaa hakevia maahantulijoita opastetaan heidän oikeuksistaan ja yrityksiä pyritään valvomaan.
– Kun haetaan työn perusteella oleskelulupaa, niin tarkistetaan hyvin vahvasti sen työnantajayrityksen edellytykset toimia asiallisesti ja vastuullisesti.
Riittävätkö nämä toimenpiteet?
– Selvästi on niin, että tällä hetkellä ne eivät kaikilta osin riitä ja sehän on tietenkin kestämätön tilanne. Siksi meidän on vielä vahvemmin tehtävä näitä toimenpiteitä.
Hämäläinen toteaa itse uskovansa oma-aloitteisen tiedonvaihdon tehoon: esimerkiksi verottaja voi epäilysten herätessä informoida asiasta itsenäisesti työsuojelua valvovaa aluehallintovirastoa, jolloin väärinkäytöksistä jää tehokkaammin kiinni.
Ovatko työsuojeluvalvonnan tai rikostutkijoiden resurssit riittävällä tasolla, jotta hyväksikäyttö voidaan tunnistaa ja estää?
– Resursoinnilla on ilman muuta merkitystä siinä mielessä, että mitä enemmän on resursseja hyväksikäytön torjuntaan, niin sitä enemmän voidaan tehdä valvontakokeita ja käyntejä työpaikoilla. Mutta olemme myös lähteneet näitä toimia jo olemassa olevin resurssein tiivistämään.
Onko Suomi on epäonnistunut ulkomaisen työvoiman suojelussa?
– Siltä osin totta kai, kun tällaisia tapauksia tulee, niin siltä osin ollaan tietenkin epäonnistuttu. Jokainen vakava tapaus on tietenkin liikaa ja niitä kohtaan pitää olla nollatoleranssi.
