Vartijan kiinniotto liikkeessä. Tausta täynnä erilaisia tuotteita hyllyillä.
Vartija Mikael Jusslin otti kiinni asiakkaan, jota epäillään näpistyksestä Alepassa Helsingin Vallilassa. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Turvallisuus

Tällaista on vartijan työ Helsingissä

Häiriötilanteiden ja näpistysten räjähdysmäinen kasvu näkyy ruokakaupoissa siten, että turvallisuuteen joudutaan panostamaan jatkuvasti enemmän.

Kuvat ja videot:Benjamin Suomela

Ruokakaupan myyjä on painanut hälytysnappia heti, kun tuttu asiakas on astunut liikkeeseen.

Vartija Mikael Jusslin saa tehtävän korvanappiinsa. Hän hyppää auton rattiin ja suuntaa kohti Helsingin Vallilassa sijaitsevaa Alepaa.

Syksyisenä arki-iltana Jusslin näyttää, millaista vartijan työ on, kun pahoinvointi, eriarvoisuus ja päihdeongelmat näkyvät entistä enemmän myös lähikaupoissa.

Vaikka Yle seuraa työtä vain reilut kolme tuntia, sinä aikana ehtii tapahtua kaksi myymälävarkaustapausta ja yksi sellaisen yritys.

Jusslin ehtii Alepaan tilanteen ollessa päällä. Hän seuraa valvontakameroista asiakkaan liikkeitä. Tämän annetaan kerätä tavaroita ja palauttaa tölkkejä rauhassa.

Kun asiakas viimein saapuu kassalle ja jättää ottamiaan tuotteita maksamatta, Jusslin menee juttusille.

Video näyttää, mitä epäilty myymälävaras kommentoi, kun hänet otettiin kiinni. Näpistyksestä epäillyn ääntä on muokattu ja kasvoja sumennettu.

Hetken aikaa keskustellaan, mitkä asiakkaan hallussa olevat tuotteet ovat peräisin Alepasta ja mitkä kenties jostain muualta.

Kasseista löytyy kiistatta maksamatonta Alepan tavaraa, ja Jusslin ottaa asiakkaan kiinni.

Hän taluttaa tämän takahuoneeseen. Kiinniotettu vastustelee passiivisesti.

Takahuoneessa vartija tarkastaa, onko kiinniotetulla hallussaan vaarallisia esineitä. Nyt vastaan tulee huumeiden käyttövälineitä, muttei teräaseita tai astaloita.

Koska asiakas kiistää näpistäneensä, tämän liikkeitä katsotaan kameratallenteilta, jotta voidaan osoittaa, mitä tämä on anastanut.

Lopulta poliisi hakee epäillyn myymälävarkaan.

Kuva kaupan peilistä, jossa turvamies tarkkailee tuotteita hyllyillä.
Myymälöiden katonrajoissa on nykyään paljon peilejä ja kameroita, ettei yksikään nurkka jäisi katveeseen. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Huumeiden käyttäjät työllistävät vartijoita

Mikael Jusslin aloitti vartijana Helsinginkadun Alepassa vajaat kymmenen vuotta sitten.

Hän kertoo, että häiriötilanteita on nykyään paljon useammin kuin aiemmin, ja päihteet näkyvät työssä päivittäin.

Samaa sanoo hänen pomonsa, vartiointiliike Reila palveluiden liiketoimintajohtaja Mikko Koskinen. Tarkkoja lukuja yhtiö ei paljasta.

Kaupan liiton tilastoista kuitenkin ilmenee, että uhka-, väkivalta- ja häiriötilanteet ovat noin kolminkertaistuneet 2020-luvulla.

Ongelmat keskittyvät suuriin kaupunkeihin.

Helsingin poliisi on kirjannut tänä vuonna yli 50 prosenttia enemmän näpistyksiä kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.

Näiden lukujen valossa on helppo uskoa, että asiakkaat työllistävät Mikael Jusslinia entistä enemmän.

Jusslinin mukaan häiriötä aiheuttavat asiakkaat ovat yhä useammin huumeiden vaikutuksen alaisina, arvaamattomia, aggressiivisia ja entistä nuorempia.

– Viime vuosina ovat lisääntyneet erilaiset teräaseet, joita kannetaan mukana.

Vartija kävelemässä autolle.
Mikael Jusslin kiirehtii vartiointiliikkeen autolla kohti seuraavaa hälytystehtävää. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Kuvaan on astunut myös muuntohuume alfa-PVP eli niin sanottu peukku. Se näkyy Jusslinin mukaan vaaratilanteiden ja väkivallan lisääntymisenä.

Jusslinin vartijakollegan mielestä alfa-PVP:n käyttäjät on helppo tunnistaa.

– He ovat ihan omissa maailmoissa. Voimankäyttötilanteessa he eivät tunne kipua, eivätkä siksi osaa lopettaa. Tilanteet menevät haastaviksi, hän luonnehtii.

Edelliseltä kiinniotetulta löytyi järeä teräase

Vartija Mikael Jusslin tekee nykyään enimmäkseen vuoroesihenkilön hommia, ja ei itse ole enää jatkuvasti kentällä.

Edellisestä voimankäyttötilanteesta ei kuitenkaan ole kuin kolmisen viikkoa.

Voimankäyttöä ohjaa vähemmän haitan periaate. Ensin yritetään ratkaista tilanne puhumalla. Vasta sen jälkeen voidaan turvautua voimankäyttöön. Jusslinin varustukseen kuuluvat käsiraudat, patukka ja kaasusumutin.

Vartija vartioi ruokakaupassa.
Mikael Jusslin tekee näkyvää vartiointia paikassa, josta hän voi nähdä joko suoraan tai monitoreiden kautta kaikki myymälän käytävät. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Viime kerralla asiat etenivät epäillyn myymälävarkaan kanssa alkuun puhumalla. Asiakas oli odottanut poliisin saapumista rauhallisesti puolisen tuntia. Sitten tämä oli menettänyt hermonsa, tönäissyt ja yrittänyt huitaista Jusslinia.

Jusslin laittoi asiakkaan rautoihin. Tämän hallusta löytyi useita eri huumausaineita ja noin 30-senttinen veitsi, Jusslin kertoo.

– Lähtökohtaisesti he eivät käytä teräaseita, vaikka välillä niillä uhataan. Toki ajoittain lehdestä saa lukea, että teräasetta on käytetty.

Alepojen turvallisuus on mietitty aivan uusiksi

Turvallisuusuhkien vuoksi S-ryhmä on tehnyt paljon muutoksia kaupoissa.

Käytännössä jokaisessa hyllyvälissä on kameravalvonta, ja myyjät tai vartijat voivat seurata tapahtumia kassoille sijoitetuilta näyttöpäätteiltä. Epäillyt rikokset ja tekijöiden kasvot tallentuvat järjestelmään todistusaineistoksi.

Monesti jollakin myyjistä on myös vartijan natsat.

Hiljattain remontoiduissa itäisen kantakaupungin Alepoissa myyjät ovat saaneet suojakseen pleksikopilta näyttävän turvakassan.

Arvokkaampiin tuotteisiin on kiinnitetty hälyttimiä. Alkoholin monipakkaukset ovat yhä useammin lukkojen takana.

Kuva esittää turvakassan ruokakaupassa.
Monessa Helsingin itäisen kantakaupungin Alepassa henkilökuntaa suojaavat turvakassat. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

SOK:n riskienhallinnan päällikön Janne Ahtoniemen mukaan kauppa reagoi siihen, miten pahoinvointi ja eriarvoistuminen näkyvät kaupan arjessa.

– Huumeiden käyttö näkyy kaupan arjessa rikollisuuden ja häiriökäyttäytymisen lisääntymisenä. Toisaalta myös tiukat taloudelliset ajat näkyvät myymälävarkauksina.

Jo vartijan läsnäolo lisää turvallisuutta

Jos työvuorossa ei ole mitään akuuttia, Jusslin tekee näkyvää vartiointia.

Se tarkoittaa sitä, että Jusslin seisoo myymälässä paikassa, josta voi tarkkailla koko ruokakauppaa, seurata valvontakameroiden näyttöjä ja valvoa olut- ja lonkerohyllyjä.

Vartijan läsnäolo ennaltaehkäisee näpistyksiä ja muita häiriöitä, Jusslin selittää.

Pelotevaikutuksen näkee jo siitä, että kun Jusslin työvuoronsa aluksi kurvasi vartiointiliikkeen autolla ensimmäisen Alepan eteen, päihtyneeltä vaikuttaneet asiakkaat haihtuivat nopeasti sisäänkäynnin kupeesta.

Aina vartija ei voi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Jusslin saa korvanappiinsa tiedon ”klassisesta juoksukaljatapauksesta”.

Kun Jusslin ehtii viiden minuutin päässä olevaan Alepaan, virkavalta on jo ottanut tilanteen haltuun.

Näpistelijä istuu poliisimaijan takaosastolla, kun toinen poliisipartio palauttaa anastetut juomat takaisin liikkeeseen. Kaksi moottoripyöräpoliisia ja yksi mönkijäpoliisi seuraavat tilannetta.

Lonkero monipakkauksia kaupan hyllyllä.
Alkoholin monipakkaukset ovat yhä useammin lukkojen takana tai sitten niihin on kiinnitetty varashälyttimet. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Toisen näpistysyrityksen myyjät ovat hoitaneet puhumalla ennen kuin Jusslin ehtii paikalle.

Jusslin ajattelee, että häiriötilanteiden lisääntyminen ei kerro hyvää yhteiskunnan tilasta.

Ihmisen elämässä on aika monta asiaa mennyt pieleen ennen kuin tämä päätyy hänen asiakkaakseen, Jusslin pohtii.

– Vuosi vuodelta mennään huonompaan suuntaan, Mikael Jusslin sanoo mietteliäänä.

Muokattu 13.10.2025 klo 15.44: Kuva turvakassasta vaihdettu.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...