Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen esitteli maanantaina oman ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi sekä sopeutusohjelman vuosille 2026–2029.
Yle keräsi kommentteja ehdotuksiin valtuustoryhmien puheenjohtajilta. Vastauksissa korostuu huoli työttömyyden vaikutuksista Vantaan talouteen.
Suurimman eli Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Soile Erikssonin syyttävä sormi osoittaa maan hallitusta.
– Kyllä tässä konkretisoituu kokoomuksen johtaman hallituksen epäonnistunut työllisyyspolitiikka, Eriksson sanoo.
Ensi vuoden säästötavoite kaupunginjohtajan esityksessä on 17,8 miljoonaa. Valtuustokauden mittaisessa sopeutusohjelmassa varsinaisia sopeutustoimia olisi 60 miljoonaa euroa.
Erikssonin mukaan säästöjäkin tarvitaan, mutta hän ei halua vielä ottaa kantaa säästöjen mittakaavaan.
– Emme halua säästää yhtään sen enempää kuin on tarpeellista, ja vaikutuksia pitää arvioida, hän sanoo.
Sdp:n ryhmäjohtaja kiittelee sitä, ettei kaupunginjohtajan esityksessä ole henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia.
Hulevesimaksu ei kelpaa kokoomukselle
Toiseksi suurimman ryhmän kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Heli Hakala kiittelee kaupunginjohtajan näkemystä Vantaan taloudesta ”varsin realistiseksi”.
– Talousarvioesitys 60 miljoonan säästötavoitteineen [on] sen mukainen.
Hakala arvioi, että ”kuumimmaksi perunaksi” nousee kaupunkiympäristön toimialan esittämä hulevesimaksu. Kokoomus pitää sitä kiinteistöveron korvikkeena.
Puolueiden hyväksymään valtuustosopimukseen on kirjattu, että verotus säilyy nykytasolla. Maksu ei houkuttele yrityksiä Vantaalle, Hakala huomauttaa.
– Hulevesimaksu ei sovi kokoomukselle, hän paaluttaa.
Hakalan tietojen mukaan hulevesimaksu olisi pientaloasujalle 40 euroa vuodessa ja suurimmille yrityksille jopa 8000 euroa vuodessa.
Kokoomus saa tukea hulevesimaksun vastustamisessa ainakin valtuuston lilliputtiryhmiltä, kahden hengen kristillisdemokraateilta sekä yhden valtuutetun Rkp:ltä.
– Hulevesimaksu on salavero, sanoo Rkp:n Patrik Karlsson.
Vihreiltä ei koulutusleikkauksille
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Tia Seppänen kaipaa investointeja erityisesti koulutukseen ja työllisyyteen.
– Työttömyyden hintalappu on valtava. Sen kustannukset tulisi suunnata investointeina elinvoimaan ja työllisyystoimiin, Seppänen sanoo.
Seppänen korostaa, että kasvatuksen ja oppimisen toimialan pitää olla erityissuojelussa. Kaupunginjohtaja esittää toimialalle 5,5 miljoonan euron säästöä ensi vuodelle. Kohteet tarkentuvat myöhemmin.
– Vaikka se on isoin toimiala budjetin puolesta, niin se ei voi tarkoittaa sitä, että sieltä olisi helpoin leikata. Se kyllä kostautuu.
Kasvatuksen ja oppimisen erityissuojelua kannattavat myös Rkp:n Karlsson ja kristillisdemokraattien Loviisa Kaartokallio. Kumpikin heistä on opetusalalla.
– Me halutaan suojata koulutus, nuoret ja lapset. Se on valtuustosopimuksessakin, ja se on semmoista KD:n ydintä, kristillisdemokraattien Kaartokallio sanoo.
Perussuomalaisten Kai-Ari Lundell toivoo, että Vantaa kaavoittaa pikaisesti pientaloalueita, jotta kaupunki saisi ”hyviä veronmaksajia”.
Ratikkahankkeen hän jättäisi odottamaan parempia aikoja. Ratikan kustannus ensi vuodelle on ehdotuksessa 150 miljoonaa.
– Eihän sitä voi millään kieltää, etteikö Vantaan ratikka ole ajamassa kaupunkia talouskurimukseen. Ratikan rakentamisen aloitus olisi pitänyt siirtää kolmen vuoden päähän, kunnes Vantaan talous on saatu tasapainoon, Lundell toteaa.
Vasemmistoliitto väläyttää veronkorotusta
Ryhmäjohtaja Antero Eerolan mukaan vasemmistoliitto ei sitoudu ehdotettuun sopeuttamistasoon.
– Kyseessä on hyvin perinteinen leikkaus- ja maksujen korotuslista. Olisin odottanut siihen enemmän erilaisia työllisyystoimenpiteitä, koska kaupungin taloudellinen ahdinko johtuu nimenomaan rajusta työttömyydestä, Eerola sanoo.
Eerola harkitsisi väliaikaista veronkorotusta. Hän huomauttaa, että valtuustosopimus joustaa, jos ”taloudellisessa toimintaympäristössä” tapahtuu olennaisia muutoksia. Suomen työttömyysluvut olivat kesällä Euroopan rumimmat Espanjan jälkeen.
– Jos nämä nyt eivät ole oleellisia muutoksia, niin mikä sitten voisi olla, Eerola kysyy.
Keskustan Petri Roininen pitää kaupunginjohtajan esitystä vastuullisena, mutta kysyy, onko se riittävä.
– Mikäli tulojen optimistinen kasvu-ura ei toteutuisi, edessä olisi toinen 90 miljoonan euron sopeutusurakka, Roininen sanoo.
Kaupungin eri toimialat kertovat omista säästöistään tarkemmin torstaina. Kaupunginhallitus käsittelee budjettia marraskuun alussa, ja valtuuston hyväksyttäväksi esitys tulee saman kuun lopulla.