Hyvinvointialueet ja kunnat käyvät eri puolella Suomea parhaillaan tiukkoja vuokraneuvotteluja.
Laissa määrätty kuntien sote-kiinteistöjen kolmen vuoden vuokrausvelvollisuus päättyy vuoden vaihteessa. Kunnissa pelätään, että sote-kiinteistöjen vuokrasopimuksia ei jatketa.
Hyvinvointialueiden talous on tiukoilla ja tilakustannuksista on pakko säästää.
Hyvinvointialueiden käytössä on koko maassa yli 10 miljoonaa neliötä tiloja, joista kolmasosa on niiden omia ja loput vuokrattuja.
Kuntaliiton kehittämispäällikön Mikko Simpasen mukaan ei edes tarkkaan tiedetä, kuinka suuri osa kuudesta miljoonasta vuokraneliöstä on kuntien omistuksessa. Hänen arvionsa on, että valtaosa, jopa viisi miljoonaa neliötä.
– Soteuudistuksen tilaratkaisu oli ainutlaatuinen. Laki pakotti vuokraamaan kuntien tilat ja määräsi myös vuokran.
Esimerkiksi Etelä-Savossa hyvinvointialue on sanonut irti kaikki kuntien kanssa tehdyt vuokrasopimukset. Alueen tavoitteena on säästää kolmasosa 17 miljoonan euron vuokrakuluista.
– Tilanne on samankaltainen kaikkialla Suomessa. Muutos koskee jokaista kuntaa ja kaupunkia, Simpanen sanoo.
Jopa kolmasosa voi tyhjentyä
Simpanen arvioi, että kuntien omistamista sote-neliöistä jopa kolmasosa voi jäädä tarpeettomiksi.
Kunnille tyhjenevistä tiloista on tulossa pahimmillaan iso ongelma.
– Kuntiin kohdistuva kustannuspaine on järkyttävä. Osassa veroprosenttia pitäisi nostaa jopa kolmella prosenttiyksiköllä tämän vuoksi, sanoo Simpanen
Vuokratulojen sijasta käteen jää purkukustannukset ja omaisuuden alaskirjaukset, jotka näkyvät myös tuloksessa.
Kuntien tuskaa lisää pelko, että tilojen mukana katoavat myös palvelut.
Simpasen mukaan on aiheellinen huoli, että vuokratulojen lisäksi kunnista voi lähteä työpaikkoja ja verotuloja. Hänen mukaansa se tulee köyhdyttämään entisestään erityisesti pieniä kuntia ja kaupunkeja.
– Tämä on yksi mustista joutsenista, joka iskee samaan aikaan kuntiin, joissa väestö muutenkin vähenee, sanoo Simpanen.
Joka kymmenes euro tiloihin
Maakuntien Tilakeskus oy:n tietopalvelujohtaja Ari Maanisen arvio hyvinvointialueiden liikaneliöistä on Mikko Simpasen arviota maltillisempi. Yhtiö on alueiden toimitila- ja kiinteistönhallinnon osaamiskeskus.
Maaninen arvioi, että hyvinvointialueilla tilatarve vähenee 10–15 prosenttia.
– Alueiden kustannuksista lähes kymmenen prosenttia menee tiloihin, joten on selvää, että myös sieltä pitää säästöjä hakea.
Pieksämäki valmis luopumaan
Etelä-Savon hyvinvointialueella on kuntien vuokratiloja noin 120 000 neliöitä. Yksi suurimmista vuokranantajista on Pieksämäen kaupunki 25 000 neliöllä. Pieksämäellä pääterveysasema ja entinen aluesairaala muodostavat kokonaisen korttelin kaupungin keskustassa.
Reilun 17 000 asukkaan Pieksämäellä vuokratulot ovat reilut neljä miljoonaa euroa. Se on saman verran kuin yksi kuntaveroprosentti tuottaa.
Kaupunginjohtaja Emilia Savolaisen mukaan Pieksämäellä valmistaudutaan siihen, että vuokrasopimukset päättyvät ja vanha kiinteistömassa jää kaupungin käteen.
– Jos Eloisa saa lainanottovalmiudet, Pieksämäelle rakennetaan kokonaan uudet sote-tilat nykyisten Veturitallien alueelle. Meille on parempi, että kuntalaisille saadaan nykyaikaiset tilat ja hyvät palvelut.
Pieksämäelle mahdollisesti rakennettavan uuden sote-keskuksen tilatarpeeksi on arvioitu 10 000 neliötä, mikä on reilusti alle puolet nykyisistä neliöistä.
– Meillä ei ole pelkoa palveluiden häviämisestä, sillä ne on sopeutettu jo nykytilanteeseen, kaupunginjohtaja muistuttaa.
Etelä-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Jari Leppä (kesk) myöntää, että irtisanottujen vuokrasopimusten jatkoa koskevat neuvottelut ovat kova puristus.
– On selvää, että tilaa on liikaa, mutta en osaa arvioida, miten paljon. Tilat on rakennettu pääosin 1980- ja 90-luvuilla, jolloin hoitokäytänteet ja tilatarve olivat aivan toisenlaisia kuin tänä päivänä.
Lepän mukaan alueen tavoite on tinkiä vuokratasosta kolmasosa. Eloisa maksaa kunnille vuokria tänä vuonna 17 miljoonaa euroa.
Kertarutina voi olla paras vaihtoehto
Tyhjäksi jäävistä tiloista tulee monille kunnille nopeasti rasite. Uutta käyttöä vanhahtaville tiloille on vaikea löytää, sillä niissä on paljon korjausvelkaa.
Esimerkiksi Pieksämäellä tilat vaatisivat lähes 20 miljoonan peruskorjauksen. Siksi Pieksämäki on valmis mieluummin luopumaan vuokratuloista ja todennäköisesti purkamaan vanhat terveysaseman ja aluesairaalan tilat.
Kuntaliiton Mikko Simpanen arvioi, että tyhjiksi jäävien tilojen purkaminen on edessä monissa kunnissa.
– Kertarytinä eli purkaminen voi olla parempi vaihtoehto kuin se, että veroeuroilla pidetään yllä lämmitystä, kunnossapitoa ja lumitöitä.