Rukan ja Levin hiihtokeskukset avaavat ensimmäiset rinteensä ja latunsa jo tänään säilölumen ansiosta.
Säilö- ja keinolumesta on tullut elinehto myös muille matkailutoimijoille kuin hiihtokeskuksille, sillä ilmastonmuutoksen myötä myös pohjoisen alkutalvi voi olla vähäluminen.
Lumeton Lappi synnytti ”Crapland”-meemin vuonna 2018, kun maa oli mustana vielä marraskuun lopulla ja brittilehdistö intoutui kutsumaan Lappia nimellä Crapland (roskamaa).
Sama ilmiö toistui viime vuonna, kun marraskuun lopun lämpöaalto uhkasi sulattaa loputkin lumet Lapista.
Pakko säilöä lunta
Ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris on Rovaniemellä turvautunut säilölumeen etenkin koiravaljakkoreittien rakentamisessa jo vuosia.
– 2000-luvun alussa alettiin puhumaan siitä, pitäisikö safariyritystenkin ostaa lumentekovälineitä. Silloin nauroin asialle, Lapland Safariksen kenttäpäällikkö Markku Seurujärvi sanoo.
Enää Seurujärvi ei naura asialle.
– Yksi jos toinenkin yritys joutuu siirtymään tekolumelle, jos haluaa lumivarmuutta, Seurujärvi sanoo.
Ilman säilölunta yritys olisi joutunut viime vuonna joulukuun alussa perumaan merkittävän osa ryhmistä eri puolilla Lappia.
Samalla olisivat peruuntuneet tilaukset myös alueen majoitusyrityksiltä.
– Se olisi aiheuttanut merkittävää mainehaittaa koko alueelle, Lapland Safariksen toimitusjohtaja Rami Korhonen sanoo.
Ilman lunta ei ole asiakkaita
Yritykset säilövät lunta yhteensä satoja tuhansia kuutioita.
Rovaniemeläiselle Snow Hotel Family -matkailuyritykselle varastoitu lumi on edellytys lumikohteiden avaamiselle, kertoo markkinointijohtaja Marja Mäenpää. Yrityksellä on Rovaniemellä muun muassa lumihotelli.
– Näiden vuosien aikana olemme huomanneet, että talven alku vaeltaa paljon, jopa 1,5 kuukautta. Luonnollisesti myös todella kuumat kesät vaikuttavat lumen säilöntään. Mitä lämpimämpi kesä, sitä enemmän lunta sulaa pois, ja sitä on vähemmän hyödynnettäväksi uudelleen.
Lunta ei aina pystytä säilömään reittien läheisyydessä, joten sen siirtäminen ja levittäminen on kallista puuhaa.
– Siksi säilölunta käytetään vasta, jos sitä todella tarvitaan. Muutoin lumi pidetään kasoissa ja käytetään vasta seuraavina vuosina, Lapland Safariksen toimitusjohtaja Rami Korhonen sanoo.
Satojentuhansien lisätulot
Kalleudesta huolimatta uusia lumensäilöjiä tulee koko ajan.
Esimerkiksi kittiläläinen safariyritys Polar Lights Tour aikoo aloittaa lumen säilömisen tulevana talvena. Samoin aikoo tehdä kuusamolainen Lammintupa, ensimmäisenä Rukan alueen safariyrityksistä.
– Parhaillaan teen kaivinkoneella säilölumelle paikkaa, jotta pakkasten tullessa pääsemme jo tänä syksynä tykittämään lunta säilöön, Lammintuvan yrittäjä Joni Heiskanen kertoo.
Pelko Craplandista ei ole säilömisen ainoa motivaattori.
Jos kausi voidaan aloittaa jo paria kuukautta tavallista aiemmin, se tarkoittaa isoja summia yritykselle, toteaa Polar Lights Tourin toimitusjohtaja Päivi Hiukka.
– Pari vuotta sitten Leville satoi pysyvä lumi jo lokakuun puolessa välissä, joten kaivoimme reet esille. Teimme loka–marraskuussa noin 300 000 euron liikevaihdon, kun se vähälumisina kuukausina on ollut vain muutaman tuhannen euron luokkaa, Hiukka sanoo.
Prosenteissa kasvu on liki huimat 10 000 prosenttia.
Rovaniemeläisessä Apukka Resortissa lumibaanoiksi muuttuvat tykkilumikasat ovat puolestaan mahdollistaneet marraskuulle kokonaan uuden aktiviteettikauden nimeltä Early winter eli suomeksi aikainen talvi.