Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia kahden viime vuoden aikana, selviää Työterveyslaitoksen (TTL) Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tuloksista.
Irtisanoutumisen aikeet ovat vähentyneet erityisesti alle 30-vuotiailla. Työn imu on vahvistunut etenkin työuran loppupäässä. Nuorilla työn imun lasku on pysähtynyt.
Myönteistä on myös se, että yksinäisyyden kokemus on vähentynyt hieman koko väestössä ja työssä käyvillä. Lisäksi etenkin nuoret kokevat pystyvänsä tekemään aiempaa enemmän itsenäisiä päätöksiä työssä.
Tulevaisuususko on kuitenkin heikentynyt. Aiempaa harvempi uskoo, että heidän työnsä muuttuu paremmaksi.
Oireilu työuupumuksesta on pysynyt vakaana koko 2020-luvun. Huolta aiheuttaa selvimmin kolme-nelikymppisten ja esihenkilöiden tilanne. Lähihoitajilla on Suomessa eniten työuupumuksen oireita, koska työtä on liikaa.
Joka viides pohtii irtisanoutumista
Kahden viime vuoden aikana suomalaisten työhyvinvoinnissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. TTL:n erikoistutkija Janne Kaltiainen kuitenkin huomauttaa, että työn imun kasvaminen on myönteinen muutos.
– Tämä on linjassa sen kanssa, että ihmisten aikeet irtisanoutua ovat vähentyneet, erityisesti nuorilla.
Nyt noin joka viides miettii usein irtisanoutumista työstään.
Kaltiaisen mukaan irtisanoutumisen aikeita saattaa vähentää myös se, että uuden työpaikan löytäminen voi olla nykyisin vaikeaa.
Työpaikasta yhteisö
Kaltiaisen mukaan tulevaisuudenuskon heikkenemisen syynä voi olla työn murros, vaikea taloudellinen tilanne ja huoli tekoälyn vaikutuksista työhön. Vaikka työpaikoilla ei voida vaikuttaa niihin, työ voi erikoistutkijan mukaan tarjota yhteisön, jonka jokainen jäsen on arvokas.
– Tätä voidaan vaalia ihmislähtöisellä johtamisella, tukea tarjoamalla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Näinä aikoina toivon vaaliminen on entistäkin tärkeämpää.
Moni työpaikka pohtii myös, paljonko etätöitä säilytetään. Selvityksen mukaan jatkuva etätyön tekeminen voi etäännyttää työyhteisöstä, mutta toisaalta tarjota joustoa.
– Olisi hyvä tarjota mahdollisuus etätyöhön osan työajasta, jos se onnistuu tehtävien kannalta. Näin saataisiin lähityön hyödyt, mutta myös etätyön joustohyödyt, Kaltiainen sanoo.
Selvityksen kyselyihin vuonna 2025 vastanneet olivat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia. Tuloksia verrattiin vastaavaan kyselyyn vuosilta 2019, 2021 ja 2023.