Jämsän kaupunki on turhautunut siihen, että jotkut kaupunkilaiset pilaavat toistuvasti kaupungin mainetta sosiaalisessa mediassa.
Ilkeilijöiden joukko on pieni, mutta sitkeä.
Matkailu- ja markkinointijohtaja Ulla Haggrénin mukaan varsinkin maksetut mainokset somessa keräävät välillä asiattomia kommentteja.
Keskusteluja joudutaan siistimään viikoittain.
– Kommentointi voi olla ulkonäköön liittyvää, ja sanasto sen tyylistä, ettei sellaista ole hyvä olla Jämsän kaupungin somesisällöissä.
Keskusteluilmapiiriä yritetään parantaa positiivisuuskampanjalla. Kaupunki kutsui mainostoimiston apuun, jotta myönteinen puhe kaupungista lisääntyisi.
Kampanjaa käydään niillä rahoilla, jotka Jämsän seutu sai valtiolta äkillisestä rakennemuutoksesta toipumiseen.
Viiden vuoden takainen paperitehtaan lakkautus on kaupunkilaisten yhteisessä lähimuistissa.
Kampanja on osa kolmivuotista SASU-hanketta, jossa Jämsään pyritään saamaan uusia työpaikkoja, yrityksiä ja asukkaita.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ei ole kovin tavallista, että valtion äkillisen rakennemuutoksen tukea käytetään mainoskampanjaan. Aluekehitysjohtaja Johanna Osenius kertoo, että hankerahoilla on mahdollista ostaa palveluja ulkopuolisilta.
– Näissä tilanteissa tulevaisuudenuskolla ja kehittämismyönteisellä ilmapiirillä voi olla ratkaiseva merkitys, hän sanoo.
Jämsä on saanut SASU-hankkeeseen lähes puoli miljoonaa euroa rakennemuutosrahaa. Mainoskampanjaan kuluu siitä noin 10 000 euroa.
Omat koirat purevat
Yritysvalmentaja ja mainostoimisto Aava & Bangin yrittäjä Mikko Kalliola on kutsuttu Jämsään etsimään ratkaisuja.
Kalliolan mielestä poikkeuksellisen kovat ajat synnyttävät kovaa kielenkäyttöä.
– Monet someviestit ovat aivan luokattomia, puhdasta pahuutta. Kirjoittajan oma paha olo purkautuu negatiivisuutena.
20 000 asukkaan Jämsä taistelee haitallista rakennemuutosta vastaan. Kalliolan mukaan omalle kaupungille ilkeilevä ei ymmärrä, että käytöksellään hän torppaa elinkeinoelämää ja markkinointia.
Konsultin havainto on, että usein ulkopaikkakuntalaiset arvostavat kaupunkia enemmän kuin omat asukkaat.
– Kehä kolmosen sisäpuolella jengi hehkuttaa, että tapasin tyttöystäväni Himoksessa ja että luontokohde Synninlukko on uskomaton. Pitkäaikaisten jämsäläisten arvostus ei ole samalla tasolla, Kalliola sanoo.
Jämsäläiset ovat päässeet tuulettamaan ajatuksiaan kahdessa Kalliolan vetämässä työpajassa.
Miksi kaupunki palkkasi ulkopuolisen konsultin, vaikka sillä on oma viestintäosasto?
Ulla Haggrénin mukaan herättelemään.
– Meidänkin on hyvä nähdä erilaisia näkökulmia asioihin, ja konsultti voi tuoda parhaimmillaan todella hyviä ajatuksia ja ideoita sekä energiaa ympärille.
Katso, miten jämsäläiset lisäisivät myönteisyyttä kaupunkilaisten kesken:
Pienryhmät ideoivat muistilapuille konkreettisia ehdotuksia ilmapiirin parantamiseksi. Ehdotuksista sai ”tykätä” pikkulapuilla.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Uusi Jämsä on yhtenäinen
Jämsässä katkeruutta ovat herättäneet vuosien saatossa esimerkiksi paperitehtaan lakkautus, kuntaliitokset ja sisällissota.
Kalliolaa jännitti hieman etukäteen, tulevatko seudun historiasta periytyneet jakolinjat esiin työpajoissa.
– Olen kuullut huhuja, että perusjämsäläinen on hidas, kateellinen, menneessä kiinni ja puolensa valinnut.
Kalliolan ennakko-oletus osoittautui vääräksi.
– Työpajaan tuli ihmisiä, jotka kokevat, että omalla toiminnalla pystyy vaikuttamaan siihen, millainen Jämsä tulevaisuudessa on. Uusi Jämsä on koko Jämsä.