Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomen kielen d on varsin erikoinen.
Alun perin d-äännettä ei ole suomen kielessä edes ollut. Silti se on nykyään tavattoman yleinen. Vai mitä tuumit esimerkiksi sanoista meidän, veden, tehdä tai kahdeksan?
Kuitenkin puheessa jää d usein sanomatta. Sanomme esimerkiksi meijän, kaheksan tai tehrä, kun kirjakielessä ne olisivat meidän, kahdeksan tai tehdä.
Onko sinulla d?
Nyt suomen kielen tutkijat kaipaavat apuasi, ja sinä pääset auttamaan suomen kielen tutkimusta. Haluamme tietää, onko sinun puheessasi d-äänne.
Alla on kysely, jossa on kolme erilaista kirjakielessä d-äänteen sisältävää sanaa. Mieti, miten sinä ne omassa puhekielessäsi tai murteessasi sanot. Rakennamme vastauksista kartan, josta näemme, miten d suomen kielessä nykyään jaksaa.
Karttaa varten tarvitsemme postinumerosi. Kerro siinä se postinumero, jonka aluetta vastauksesi koskee.
Yle tekee tämän kyselyn yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen kanssa.
Tutkijoille ja Ylelle päätyvät vain antamasi vastaukset, ikäsi, postinumerosi ja sukupuolesi. Aineisto jää tutkijoiden käyttöön myös tulevia tutkimuksia varten, joten tutkijat ja Yle voivat julkaista monivalintakysymysten tulokset postinumeroalueittain artikkeleissaan ja niihin liittyvissä avoimissa aineistoissa.
Vastausaika on päättynyt. Kiitos kaikille vastaajille. Kerromme vastaukset vuoden 2025 lopulla.
D on muutoksessa
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Hanna Lappalainen odottaa kyselyn tuloksia suurella innolla.
– Nyt meillä on uskomattoman hieno mahdollisuus saada ajantasaista tietoa siitä, ovatko vanhat murremuodot edelleen käytössä vai onko tapahtunut muutoksia.
Videolla Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Hanna Lappalainen kertoo, miksi d on mielenkiintoinen tutkimuskohde.
Lappalaisen mukaan d on kiinnostanut suomen kielen tutkijoita jo pitkään. 1920-luvulla kielentutkija Lauri Kettunen keräsi tietoa murteista ja kokosi kartaston, jossa on tietoa kaikkien Suomen pitäjien murrepiirteistä. Tuolloin tavallinen kansa ei arkipuheessaan juuri d-äännettä käyttänyt.
– Nykyisen d:n tilalla ei ole ollut mitään tai siinä on ollut esimerkiksi l tai r. On sanottu esimerkiksi kahleksan tai kahreksan.
Murteet ovat sadan vuoden aikana tasoittuneet, mutta d-äänteen esiintymisessä on edelleen eroja eri puolilla Suomea.
– Vaikka d:n esiintymistä on viime aikoina tutkittu, ei mitään koko Suomea kattavaa uutta tutkimusta ole olemassa. Siksi tämän kyselyn tulokset auttavat merkittävästi suomen puhekielen ja murteiden tutkimusta.
Hanna Lappalainen toivoo, että kaikki vastaisivat kyselyyn.
– Jokainen vastaus on arvokas.
Lisätty 24.11.2025 klo 10.40 tieto, että kyselyaika on päättynyt.