Kolme neljäsosaa jäteyhtiö Stormossenin kesäpisteiden sekajätteestä on jotain muuta kuin sekajätettä. Asia selviää yhtiön kesäpisteilleen tekemästä jäteanalyysista.
Vaasan seudulla toimivan Stormossenin kesäpisteillä kerätään alueen vapaa-ajan asuntojen bio- ja sekajätettä.
Analyysin mukaan jopa 40 prosenttia sekajäteastiassa olevasta jätteestä on biojätettä. Pakkausten osuus on 30 prosenttia. Vain 25 prosenttia sekajätteestä on varsinaista sekajätettä, eli 75 prosenttia kesäpisteiden jätteistä voitaisiin kierrättää materiaalina, jos ne lajiteltaisiin oikein.
Stormossenin palvelupäällikön Timo Lehtolan mukaan todellinen tilanne ei onneksi ole niin paha kuin luvut antavat ymmärtää. Pisteellä, jossa on sekajäteastia ja biojäteastia kuten pientaloissa, pakkausmateriaalit eli kartongit ja muovit on sallittua laittaa sekajätteen sekaan.
– Totuus on se, että noin puolet jätteistä oli oikein lajiteltua. Toinen puoli ei ollut, eli se biojäte ei tietenkään kuulu sekajätteen astiaan, Lehtola sanoo.
Hänen mukaansa muutokset ihmisten kierrätystavoissa ovat hitaita. Lehtola kuvaa kierrätystilanteen parantamista maratoniksi. Mennyt kesä oli ensimmäinen, kun Stormossenilla oli kesäpisteitä, ja Lehtola uskookin, että ensi kesänä tilanne on jo parempi.
– Eihän tämä tulos hyvä ole, mutta tämä on aloitus. Uskon, että ensi vuonna pääsemme parempiin tuloksiin, kun tiedotamme, mitä analyysista on löytynyt, ja koitamme herätellä ihmisiä.
Yhdeksän kesäpistettä pysyy auki
Stormossenilla on aikaisemmin ollut vähän yli kaksikymmentä avaimilla avattavaa sekajätteen astiaa koko toimialueellaan.
Tänä vuonna lukot poistettiin, ja pisteiden määrää lisättiin reilusti. Niitä oli 105 kuuden kunnan alueella. Tänä kesänä pisteillä oli ensimmäistä kertaa sekajäteastia ja biojäteastia vierekkäin.
Kesäpisteiden ensimmäisen kesäkausi päättyi syyskuun lopussa. Pisteistä yhdeksän pysyy avoinna ympäri vuoden.
Lehtolan mukaan kesäpisteiden saama vastaanotto on ollut ristiriitainen: osa mökkiläisistä on ilahtunut uudesta mahdollisuudesta lajitella jätteet, mutta korotettu perusmaksu, nopeasti täyttyneet astiat ja maahan päätyneet roskat ovat herättäneet myös tyytymättömyyttä.
– Otamme kaiken kritiikin vastaan, sekä positiivisen että negatiivisen, ja istumme nyt alas tarkastelemaan tilannetta ensi kesää varten, Lehtola sanoo.
Kodeissa tilanne tuplasti parempi kuin mökeillä
Lehtolan mukaan kotien kierrätystilanne on ainakin tuplasti parempi kuin kesämökkien, mutta hänen mielestään sekin saisi olla parempi. Stormossenilla pyritään löytämään vaikuttamiskeinoja, jotta ihmiset tajuaisivat kierrätyksen olevan taloudellinen kysymys myös kotitalouksissa.
– Se on sitä mitä suurimmassa määrin. Mitä enemmän sekajätteeseen menee muuta tavaraa, sitä enemmän jätehuolto maksaa.
Koska mökkeilijät ovat samoja ihmisiä kuin asuntojen asukkaat, kierrätysosaamista löytyy varmasti. Lehtolan mukaan usein kuultu perustelu kierrätyksen tekemättä jättämiselle on se, että jätettä tulee niin paljon.
– Sehän ei pidä paikkaansa. Ei jätteen määrä kasva, jos sitä lajittelee. Sehän vaan jakautuu. Joku kiva pieni astia, johon biopaperipussin laittaa, ei ole suuri vaiva.