Venäjän lisääntyneen droonihäirinnän jälkeen EU:n johtajat ovat puhuneet paljon Eurooppaan rakennettavasta droonimuurista.
Toistaiseksi ei ole selvää, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet monikerroksista torjuntajärjestelmää, jossa on erilaisia keinoja erilaisiin tilanteisiin.
Tämä juttu havainnollistaa, miten monikerroksinen droonien torjunta olisi mahdollista Suomessa järjestää.
1. Droonien tunnistaminen
Tehokas torjunta edellyttää kattavaa ja luotettavaa droonien havainnointia. Siihen tarvitaan sensoreita ja tutkia, jotka tunnistavat drooneja ja seuraavat sekä ennustavat niiden lentoreittejä.
Animaatio näyttää, miten droonin havainnointi voisi tapahtua:
Esimerkiksi Ukraina on rakentanut tuhansista mikrofoneilla varustetuista matkapuhelimista koostuvan verkon. Droonin äänen tunnistamisen jälkeen tekoäly piirtää reaaliajassa kartalle tietoa sen liikkeistä.
Droonin tunnistuksen jälkeen tehdään uhka-arviointi, jossa paras torjuntakeino määritellään. Jos torjuttavan kohteen strateginen arvo tai syntyvät vahingot ovat torjuntakustannuksia vähäisemmät, voidaan droonin eteneminen kohteeseen jopa sallia.
2. Torjuntakeinoja on useita
Jos droonit päätetään torjua, on se mahdollista tehdä monella tapaa.
Grafiikassa esitellään eri torjuntakeinoja:
Ensinnäkin drooneja on mahdollista torjua strategisesti tärkeille alueille sijoitettujen ilmatorjuntajärjestelmien ja ohjusjärjestelmien avulla.
Muita torjuntakeinoja ovat esimerkiksi avolava-autoihin sijoitetut ilmatorjuntakonekiväärit tai torjuntadroonit. Lähitulevaisuudessa myös laseraseista saattaa tulla kustannustehokas tapa torjua drooneja.
Jos tietyllä alueella ei ole muuta suojaa, voidaan turvautua myös hävittäjätorjuntaan. Droonien torjuminen hävittäjillä on kallista, mutta hävittäjät voidaan lähettää paikalle nopeasti ja siten ilmatorjuntaan saadaan lisää maantieteellistä kattavuutta.
3. Elektroninen häirintä tärkeissä kohteissa
Viime kädessä drooneja voi torjua myös tärkeisiin kohteisiin sijoitettujen häirintälaitteiden avulla. Ne lähettävät voimakkaita häirintäsignaaleja, jotka estävät drooneja suunnistamasta tarkoitettuun kohteeseen.
Animaatio näyttää, miten se tapahtuisi:
Monikerroksellisella torjunnalla varmistetaan, ettei vihollinen pääse aiheuttamaan laajaa tuhoa. Yhden torjuntakeinon varaan rakennetun puolustuksen kiertämiseen on helpompi keksiä keinoja.
Aseet ja niiden vasta-aseet kehittyvät jatkuvasti. Siksi EU:n tavoitteleman kattavan ja uskottavan droonimuurin rakentaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Uuteen drooniuhkaan varautuminen voi kestää vuosia.