Naton entisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin kaudella Euroopan turvallisuustilanne muuttui rajusti.
Hän kertoo tuoreessa kirjassaan Vahtivuoroni, kuinka Venäjän johdon käytös muuttui asteittain sovinnollisesta uhkaavaksi.
– Kyllä, olin pettynyt, sillä kuuluin niihin, jotka uskoivat, että Venäjän kanssa voisi kehittyä parempi suhde, Stoltenberg sanoo Ylen haastattelussa.
Stoltenberg oli Naton pääsihteeri vuosina 2014 – 2024. Nyt hän toimii Norjan valtiovarainministerinä.
2000-luvun alun yhteistyöhalut karisivat. Venäjä valtasi Krimin, taisteli Itä-Ukrainassa ja lopulta hyökkäsi Ukrainaan.
Stoltenberg katuu nyt jälkikäteen sitä, ettei Nato ollut rohkeampi. Ukrainalle annettiin aseita, mutta ei kaikkea, mitä se olisi kipeimmin tarvinnut.
Useat liittolaiset olivat hyvin haluttomia tarjoamaan aseita, joilla voi myös hyökätä: taistelupanssarivaunuja, lentokoneita, pitkän kantaman ammuksia ja aseita, hän sanoo.
– Se on valitettavaa, sillä ymmärrämme nyt antaa niitä, mutta jos olisimme tarjonneet niitä aiemmin, Venäjä olisi vallannut paljon vähemmän Ukrainan alueita kuin sillä nyt on.
Silti Venäjän kanssa olisi hänen mukaansa puhuttava, kahdesta asiasta:
Lännen olisi keskusteltava asevalvontasopimuksista. Stoltenberg sanoo edellisten sopimusten haihtuneen savuna ilmaan Venäjän rikottua niitä.
Ukrainan olisi istuttava alas ja puhuttava Venäjän kanssa sodan lopettamisesta.
– Paras ratkaisu olisi ollut, jos Ukraina olisi pystynyt vapauttamaan kaikki Venäjän valtaamat alueet. Mutta monet sodat ovat loppuneet tulitaukoihin ja jonkinlaisiin neuvotteluratkaisuihin. Ja jotta siihen päästään, Venäjän kanssa on puhuttava, tavalla tai toisella.
Ukrainan turvatakuut - harkinta on yhä kesken
Stoltenbergin aikana Nato puhui ”yksisuuntaisesta polusta”, jonka päässä on Ukrainan Nato-jäsenyys. Puhe tästä päättyi, kun Yhdysvaltojen presidentiksi palasi Donald Trump.
Miksi?
Stoltenberg vastaa kerraten Ukrainan sodan ratkaisuyritykset Minskin sopimuksista käynnissä olevan sodan ratkaisemiseen jollain tavalla. Sodan olisi päätyttävä, eikä vain tauottava.
Ylivoimaisesti paras turvatakuu olisi Ukrainan Nato-jäsenyys, mutta polulla on esteitä.
– Toistaiseksi jotkut merkittävät liittolaismaat ovat epäileväisiä ja vastustavat Ukrainan liittymistä Natoon.
Turvatakuut, tosiaan. Puhe niistä katosi julkisuudesta, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ollutkaan tosissaan sodan päättämisen tai Trumpin tapaamisen kanssa.
Tarvitaanko Ukrainaan turvatakuut, joissa maahan lähetettäisiin länsijoukkoja?
– Olen hyvin varovainen tekemään johtopäätöksiä tästä keskustelusta, Stoltenberg sanoo.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi ottaa Ukraina Natoon, mutta toistaiseksi tämä ei toteudu.
Toinen vaihtoehto olisi aseistaa raskaasti, harjoituttaa ja varustaa Ukrainan armeijaa. Tämä on Stoltenbergin mukaan tehtävä, vaikka Ukraina ei pääsisi Natoon.
”Siltä väliltä” -ratkaisu olisi, että Ukraina saisi Natolta joukkoja.
Ukrainalla on hänen mukaansa täysi oikeus pyytää näitä.
– Mutta pitäisikö Nato-liittolaisten toimia niin, se keskustelu on vielä kesken.
Luja mutta rauhallinen vastaus ilmatilaloukkauksiin
Samaan aikaan kun Ukraina taistelee asein Venäjän hyökkäystä vastaan, Eurooppa ihmettelee Venäjältä tulevia hybridi-iskuja ja niihin vastaamista. Naton pelote ei näytä purevan.
– Ei, se on vaikeampaa kuin pelotevaikutus tavanomaisin asein.
Nato on Stoltenbergin kaudella yrittänyt vahvistaa itäreunan maiden ilmapuolustusta, ja se on hänen mukaansa onnistunut. Mutta vielä on tekemistä.
Entä mitä entinen pääsihteeri ajattelee keskustelusta, olisiko venäläiset hävittäjät pitänyt ampua alas Viron ilmatilassa?
Hän sanoo olevansa hyvin samaa mieltä kuin Suomi ja presidentti Alexander Stubb. Reaktion pitää olla luja mutta rauhallinen, kuten Suomella ja Norjalla yleensä.
– Olemme kehittäneet tavan reagoida, lähettää koneita, käännyttää, saattaa, näyttää valmiutta, mutta ei ampua alas.
Mutta tietenkin, toisinaan on toimittava päättäväisemmin, kuten Puolassa, missä Puola ja muut Nato-maat ampuivat drooneja alas, Stoltenberg jatkaa.
Stoltenberg sanoo, että suoraa sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa ei ole, mutta se on vaihtunut jatkuvaan hybridiuhkaan.
Venäjä on muuttunut perustavanlaatuisesti ja maailmasta on tullut vaarallisempi.
– Venäjä on aggressiivisempi, mutta Nato on vahvistunut paljon. Niin kauan kun Yhdysvallat ja Eurooppa pitävät yhtä, olemme turvassa sotilaallisilta hyökkäyksiltä.