Israelilainen sotilas Eyyal Fidel kieltäytyy taistelemasta Gazassa – ”Netanjahu pitkittää sotaa poliittisista syistä”

Israelin armeijalla on ollut vaikeuksia värvätä Gazan kaupungin hyökkäykseen riittävästi sotilaita. Monia painaa panttivankien kohtalo ja gazalaisten humanitaarinen ahdinko.

Katso videolta, kuinka Eyyal Fidel perustelee sen, ettei suostu enää menemään armeijan komennuksille.

TEL AVIV Sadattuhannet ihmiset kokoontuivat jälleen viime lauantaina Tel Avivin panttivankiaukiolle. He vaativat Israelin hallitusta suostumaan aselepoon äärijärjestö Hamasin kanssa.

Mielenosoittajien joukkoon on kerääntynyt viime kuukausina myös yllättävä ryhmä: reservisotilaat, jotka kieltäytyvät palvelemasta Gazassa. Yksi heistä on 30-vuotias kaupunkisuunnittelija Eyyal Fidel.

Kun Hamas teki terrori-iskunsa Israeliin 7. lokakuuta 2023 ja kaappasi ihmisiä Gazaan, sotilasasuun sonnustautuminen tuntui oikealta. Fidel palveli tykistöjoukoissa Libanonin ja Syyrian rajoilla Israelin pohjoisosassa kolmella komennuksella yhteensä 270 päivää.

Fidel kertoo kuulleensa, että seuraavaksi hänen yksikkönsä komennetaan Gazan kaistalle. Sinne hän ei enää suostu menemään.

– Näyttää siltä, että sota jatkuu vain poliittisista syistä, eikä sille ole sotilaallista perustetta. Siksi minä ja muut reserviläiset olemme ilmoittaneet julkisesti, että emme mene takaisin, Fidel sanoo.

Aseleponeuvottelut käyvät jälleen kuumana. Israel ja Hamas ovat alustavasti hyväksyneet Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhansuunnitelman.

Kaksi vuotta kestänyt sota on vaatinut Gazassa yli 67 000 ihmishenkeä ja tuhonnut alueen lähes elinkelvottomaksi. Israelilaisia panttivankeja viruu kaistaleella elossa vielä arviolta 20. Loput 28 ovat kuolleet.

Mielenosoittajat pitävät kylttejä käsissään.
Mielenosoittajat vaativat aselepoa Tel Avivissa lauantaina 4. lokakuuta. Kuva: Abir Sultan / EPA

”Hamas on vastannut myöntävästi useisiin aselepoehdotuksiin”

Noin 400 sotilasta on kirjoittanut pääministeri Benjamin Netanjahulle vetoomuksen sodan lopettamiseksi ja kertonut kieltäytyvänsä palveluksesta. 400 sotilasta ei ole määrällisesti paljon, mutta ilmiö on israelilaisittain merkittävä.

Fidel arvioi, että todellisuudessa palveluksesta kieltäytyviä ja sotaa vastustavia on enemmänkin. Israelin armeija varoittikin maaliskuussa, että reservissä muhii kriisi.

Armeija ei ole julkistanut tietoja palveluksesta kieltäytyneiden määrästä. Ilmiön laajuudesta kertoo osaltaan se, että armeija on israelilaislehti Haaretzin mukaan pyrkinyt pitämään ongelman piilossa jättämällä kutsumatta palvelukseen niitä, joiden se tietää kieltäytyvän.

Esimerkiksi elokuussa alkanut epäsuosittu hyökkäys Gazan kaupunkiin on kerännyt The Times of Israelin mukaan vähemmän sotilaita kuin aiemmat liikekannallepanot.

Useimpia kieltäytyjiä painaa Hamasin panttivankien kohtalo. Monet kritisoivat Netanjahua siitä, että tämä jatkaa sotaa omien poliittisten tavoitteidensa vuoksi panttivangeista piittaamatta.

Sodan jatkuminen maksaa ihmishenkiä myös armeijalle.

– Panttivangit ovat viruneet Gazassa kaksi vuotta ilman syytä. Hamas on vastannut myöntävästi useisiin aselepoehdotuksiin, Fidel sanoo.

Miehellä on yllään paita, jossa lukee tekstiä englanniksi.
”Meillä on moraalinen velvollisuus kieltäytyä epäoikeudenmukaisista sodista”, lukee Fidelin paidassa. Kuva: Vilma Romsi

Fidelille kamelin selän katkaisi aselevon kaatuminen maaliskuussa. Israel ja Hamas solmivat alkuvuodesta Yhdysvaltain edellisen presidentin Joe Bidenin suunnitelman pohjalta laaditun kolmivaiheisen aseleposopimuksen.

Aselevon ensimmäinen vaihe kesti viisi viikkoa: sinä aikana Hamas luovutti Israelille 38 panttivankia. Aselevon seuraavassa vaiheessa Hamasin oli määrä vapauttaa loputkin elävät panttivangit sitä vastaan, että Israel alkaa vetäytyä Gazasta ja neuvotella pysyvästä rauhasta.

– Oli alusta asti selvää, ettei Israel aio edetä aselevossa sopimuksen toiseen vaiheeseen. Panttivankien vapauttamisen sijaan he halusivat pitkittää sotaa. Ihmishengillä ei ole hallitukselle mitään merkitystä, Fidel kertoo.

”Suurin osa Gazassa kuolleista ja haavoittuneista on siviilejä”

Israelilaislehti Haaretz haastatteli heinäkuussa sotilaita, joista osa kokee, ettei armeija noudata niitä arvoja ja ammattimaisuutta, mitä sotilaille on opetettu asepalveluksessa.

Israelia on aiemminkin kritisoitu ihmisoikeusloukkauksista kansainvälisen oikeuden vastaisesti miehittämillään palestiinalaisalueilla. Sotatoimien vaikutukset Gazassa ovat kuitenkin omaa luokkaansa.

YK julisti elokuussa virallisesti, että Gazan kaistalla vallitsee nälänhätä. YK:n riippumaton kansainvälinen tutkintaryhmä sanoi syyskuussa, että Israel syyllistyy Gazassa kansanmurhaan, ja kansanmurhasyytettä tutkii myös kansainvälinen tuomioistuin (ICJ).

The Guardian ja kaksi israelilaismediaa selvittivät elokuussa Israelin armeijan omien tilastojen perusteella, että 83 prosenttia Gazassa kuolleista on siviilejä.

Palestiinalaisia kävelee Gazassa. Taustalla talojen raunioita.
Nuseiratin alueen asukkaat jatkavat elämäänsä huolimatta 24 kuukautta jatkuneista Israelin hyökkäyksistä. Kuva: Anadolu / Reuters

Fidel sanoo, että armeijan pitäisi kieltäytyä tehtävistä, joita se nyt suorittaa Gazassa. Hänen mielestään myöskään israelilaisten ei pitäisi kannattaa lainvastaisia sotilastoimia.

– Suurin osa Gazassa haavoittuneista tai kuolleista on syyttömiä. Totta kai se rikkoo lakia.

Videolla Fidel kommentoi YK:n kansainvälisen tuomioistuimen tutkintaa siitä, syyllistyykö Israel Gazassa kansanmurhaan:

Video: Ron Baversky

Asepalvelukseen on kova sosiaalinen paine

Kieltäytyminen komennukselta voi johtaa vankeustuomioon. Toistaiseksi suurin osa kieltäytyjistä on kuitenkin välttynyt sanktioilta. Gazan sodan aikana langetetut vankeustuomiot ovat olleet muutamien päivien mittaisia.

Taisteluista kieltäytyminen voi olla monille vaikeaa sosiaalisista syistä. Israelissa armeija on iso osa yhteiskuntaa, ja maanpuolustus on yli puoluerajojen jaettu arvo.

Asepalvelus on pakollinen niin miehille kuin naisille, ja se kestää pisimmillään kolme vuotta. Palveluksen aikana kerätyillä ansioilla on usein merkitystä myöhemmin esimerkiksi työelämässä.

Israelilaisia reservisotilaita kävelee kadulla.
Armeijalla on ollut vaikeuksia värvätä tarvittava määrä reserviläisiä Gazan kaupungin hyökkäysoperaatioon. Kuvassa reserviläisiä armeijan tukikohdassa Etelä-Israelissa 2. syyskuuta. Kuva: Abir Sultan / EPA

Myös palveluksesta kieltäytyminen on sosiaalisesti hyväksyttävämpää niille, jotka ovat jo ”tehneet tarpeeksi” armeijassa. Eli juuri sellaisille kuin Fidel.

– Itse en koskaan tykännyt olla armeijassa. Mutta se on osa kulttuuria ja velvollisuus, Fidel sanoo.

Gazan sota on siis ollut Fidelille ja monille muille sotilaille liikaa. Mutta mitä mies ajattelee Israelin ja palestiinalaisten yli sata vuotta jatkuneesta konfliktista?

– Jos ajatellaan demokraattisia arvoja, niin totta kai palestiinalaisilla pitäisi olla oma valtio. Toisaalta emme saa päästää Hamasin kaltaisia toimijoita naapuriimme. Eli jos palestiinalaisvaltio perustetaan, se pitäisi tehdä oikein.

Fidel sanoo, että voisi palata palvelukseen sitten kun panttivangit on vapautettu, jos hän katsoo sen palvelevan hänen silmissään oikeita tarkoitusperiä.

Siihen asti hän sanoo palvelevansa maata parhaiten kieltäytymällä sotimasta.

Korjattu 7.10. klo 9.50: Hamas iski 7. lokakuuta 2023, ei 7. lokakuuta 2022.