Suomen urheilun eettisen keskus (Suek) on saanut valmiiksi salibandyn vedonlyöntiskandaalin tutkinnan. Skandaalissa on ollut puhetta ennen kaikkea kahdesta ottelusta, Suomen ja Norjan välisestä miesten MM-puolivälieräottelusta ja miesten F-liigan välieräottelusta Classic–SPV.
Suekin pääsihteeri Teemu Japisson kertoi Yle Urheilulle, että Suekin tekemässä tutkinnassa on ollut kyse huomattavasti laajemmasta tutkinnasta. Se on koskenut kaiken kaikkiaan 114 pelaajaa ja toimihenkilöä, ja kyseessä oli yli tuhat vedonlyöntitapahtumaa. Kymmenen henkilöä on vastannut 80 prosentista rikkomuksista.
Japisson pitää tapausta erittäin poikkeuksellisena ja vakavana.
– Pidän tätä erittäin vakavana. Vaikka tutkinta osoittaa, että nyt kilpailuotteluita ei sovittu, niin tässä on oltu kaltevalla pinnalla, Japisson sanoi.
Japissonin mielestä on ollut todella hyvä asia, että tilanteeseen päästiin nyt kiinni.
– Tässä oltiin menossa sitä kohti, että olisi mahdollisesti ryhdytty myös sopimaan pelejä.
Suekin tutkinnan mukaan mitään rikosta ei ole tapahtunut, ja tämän takia Suek ei toimittanut aineistoa poliisille eikä tehnyt rikosilmoitusta.
– Meidän näkemyksemme mukaan tässä on rikottu erittäin vakavasti urheilun sääntöjä, mutta rikoksia ei meidän näkemyksemme mukaan ole tehty.
Suekilla ei samanlaisia valtuuksia kuin kansainvälisillä toimijoilla
Japisson kiitti Veikkausta aineiston toimittamisesta sekä Salibandyliittoa vakavasta suhtautumisesta. Japissonin mielestä salibandylla on nyt iso työ puhdistaa laji tästä ilmiöstä.
– Osa [haastatelluista] on tunnustanut ja pahoitellut kovasti. Osa ei ole myöntänyt vedonlyöntirikkomuksia, Japisson kertoi.
Japisson muistuttaa, että jokaisen pelaajan ja seuratoimihenkilön sopimuksissa kielletään vedonlyönti oman sarjan otteluista.
– Tämä on varmasti ollut pelaajilla tiedossa. Näkemykseni mukaan pelaajat ovat tietoisesti rikkoneet sääntöjä, mikä on erittäin vakavaa.
Suekilla ei ole yhtä laajoja valtuuksia ja mahdollisuuksia tutkia vedonlyöntivilppiepäilyjä kuin monella kansainvälisen lajiliiton integriteettitoimistolla. Suek ei pysty esimerkiksi tutkimaan puhelimia tai viestintälaitteita. Japissonin mukaan laajat valtuudet antaisivat täysin erilaiset mahdollisuudet saada vilpin tekijät kiinni.
– Meillä Suomessa näitä valtuuksia ei ole, ja on muiden asia päättää, mitkä valtuudet Suekille myönnetään. Kyllä se tehostaisi meidän työtämme, jos me saisimme tällaiset valtuudet.