Kymenlaakson hyvinvointialueen toimialajohtajat pyrkivät välttämään työntekijöiden irtisanomiset, vaikka talous on tiukalla. Etelä-Karjalan hyvinvointialue kertoi eilen torstaina aloittavansa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa 450 henkilötyövuoden vähennykseen.
Jo aiemmin on ilmoittettu 115 henkilötyövuoden vähennyksestä, eli yhteensä liipasimella on enimmillään 565 henkilötyövuotta.
Kymenlaakson hyvinvointialuejohtaja Harri Hagman seurasi uutista naapurimaakunnasta huolestuneena. Kymenlaakson johtoryhmä tekee parhaillaan ensi vuoden talousarvioehdotusta. Tilanne ei ole Kymenlaaksossa helpompi, sillä Hagmanin mukaan on hankala saada rahat riittämään lakisääteisiin palveluihin.
– Yritämme kovasti löytää pehmeämmät ja tarkoituksenmukaisemmat säästökeinot ja välttää irtisanomiset viimeiseen asti, Hagman sanoo.
Hagmanin mukaan irtisanomiset heikentäisivät väistämättä palvelutasoa ja henkilöstön sitoutumista sekä työpanosta. Nyt palvelut toimivat hyvin ja henkilöstö viihtyy työssään.
– Haluaisimme pitää näistä kiinni, Hagman sanoo.
Lomautukset eivät ole Hagmanin mukaan järkevä vaihtoehto. Hän vertaa niitä pikavippeihin, sillä lomautukset eivät tuo pysyviä säästöjä, mutta heikentäisivät silti palveluita.
Rahoitus nousee, mutta vain vähän
Kymenlaakso saa Hagmanin mukaan maan pienimmän korotuksen ensi vuoden rahoitukseen. Valtion potti kasvaa noin 8,5 miljoonaa euroa noin 902 miljoonaan euroon.
Samaan aikaan työntekijöiden työehtosopimuksiin kirjatut palkankorotukset nostavat ensi vuoden kuluja noin 22 miljoonaa euroa. Myös ostopalvelujen kulut kasvavat kuten myös ikääntyvän väestön tarve palveluille.
Hagman havainnollistaa budjettia kertomalla, että palveluiden järjestämiseen on ensi vuonna käytettävissä 5 700 euroa jokaista kymenlaaksolaista kohden.
Sama summa menee kuukaudessa yhden ihmisen palveluihin ympärivuorokautisessa asumispalvelussa.
Alijäämä on pienentynyt
Myönteistä on se, että vuosikohtainen alijäämä on pienentynyt reilusti. Hagmanin mukaan tältä vuodelta on ennusteen mukaan tulossa alijäämää 14 miljoonaa euroa. Se on kolme neljäsosaa vähemmän kuin viime vuonna.
– Olen sanonut ministeriölle, että kehitystä pitäisi tarkastella kokonaisuutena, Hagman sanoo.
Lain mukaan hyvinvointialueiden on katettava alijäämät kolmessa vuodessa. Muutoin valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn.
Hyvinvointialueista Lappi, Keski-Suomi, Kanta-Häme, Satakunta, Itä-Uusimaa ja Vantaa-Kerava ovat jo muita tarkemmassa valtiovarainministeriön ohjauksessa.
Hagman antaa talousarvioesityksensä marraskuun alkupuolella. Aluevaltuusto päättää siitä joulukuussa.