Viime kesänä Hangon terasseilla oli toistuva puheenaihe: Kukakohan ostaa rantakaupungin maamerkkeihin kuuluvan vanhan siirtolaispankin Bulevardin varrelta?
Lopulta vastaus oli varsin ilmeinen.
– Kun kerroimme, että Bypias avaa tähän myymälänsä, Hanko-kansa oli sitä mieltä, että näinhän sen kuului mennäkin, yrittäjä Pia Erlund sanoo.
Erlundin vuonna 2012 perustama yritys on poikkeus suomalaisella muotialalla, jossa brändi toisensa jälkeen on viime vuosien aikana lopettanut toimintansa. Viimeisimpänä konkurssistaan kertoi Papu.
Vaikka ahdinko vaatealalla on ollut syvää, Erlund muistuttaa, ettei se ole koko totuus:
– Kaikista rankimmissakin olosuhteissa yritysten joukossa on aina valopilkkuja. Mustia hevosia. Heitä, jotka onnistuvat.
Pellavavaatteistaan tunnettu Bypias on vakiinnuttanut liikevaihtonsa 8–9 miljoonaan euroon. Liikevoittoa tuli viime vuonna reilusti yli puoli miljoonaa.
Erlundista itsestäänkin on tullut miljonääri.
Yrityksen palkkalistoilla on Suomessa 35 työntekijää. Kesäisin luku pop-up-myymälöiden myötä tuplaantuu.
Katso videolta, mikä on Pia Erlundin mielestä Bypiasin menestyksen salaisuus:
Bypiasin henkinen koti on Hangossa. Brändin boheemina hulmuavasta estetiikasta on kuluneen vuosikymmen aikana tullut keskeinen osa Suomen eteläisimmän kaupungin kepeän helmeilevää elämäntyyliä – ja varsinkin mielikuvaa siitä.
Erlund esittelee ylpeänä vanhaa siirtolaispankkia, rouheaa vuonna 1903 rakennettua liiketilaa. Kattoon tilataan ranskalaiset kristallikruunut. Sohvalla loungen puolella miehet voivat lepäillä sillä aikaa, kun naiset hipelöivät valikoimaa. Vanhasta kassaholvista tehdään sovituskoppi. Samppanjalle tarvitaan toki tilava kylmäkaappi.
– En ole koskaan halunnut luoda pelkkää muotia, vaan kokonaisvaltaisia elämyksiä. Jotain ekstraa, yrittäjä kertoo.
Pellavasta kasvoi pyörremysky
Bypiasin tarina voisi olla elokuvakäsikirjoitus. Näin se meni:
Kahden pienen pojan äiti tekee pitkää päivää lähiökampaamossa Espoossa 2010-luvun alussa. Iltaisin hän päivittää omaksi ilokseen sisustusblogia.
Eräänä päivänä kampaamotuoliin istahtaa eläköitynyt ompelija, joka lupaa ommella Erlundin hahmotelmien mukaan kaksiosaisen asun. Kampaaja kun on tuskaillut ääneen, ettei hän löydä mieluisia ja vartalolleen sopivia laadukkaita pellavavaatteita.
Tunikasta ja lyhyistä housuista tulee niin hienot, että Erlund jakaa kuvan blogiinsa. Kun hän illalla avaa sähköpostin, siellä odottaa kymmeniä viestejä, joissa kysytään, mistä tuollaisia saa.
– Siitä käynnistyi pyörremyrsky ja hulluus. Ihmiset suorastaan himoitsivat niitä vaatteita, Erlund muistelee.
Kohta Erlundin tilillä on niin paljon rahaa, ettei hän ole ikinä nähnyt sellaisia summia. Koska Suomesta ei löydy ompelimoa, joka voisi ottaa tukun tilauksia hoidettavakseen, on lähdettävä Viroon.
– Oli pakko käyttää kaikki myyntinaisen keinot, sillä en olisi kestänyt sitä häpeää ja pettymystä, jos olisin joutunut palauttamaan vaatteita himokkaana odottavien ihmisten rahat.
Sopimus tehtiin tallinnalaisen ompelimon kanssa. Erlund rekisteröi Bypias-tavaramerkin, jonka nimen hänen kampaamonsa asiakkaat äänestivät.
Yrityksen pohjana olivat Erlundin 5000 euron säästöt. Siitä 1500 euroa meni verkkokaupan perustamiseen ja lopuilla aloitteleva muotiyrittäjä osti beigeä pellavakangasta.
– Homma alkoi paisua kuin pullataikina. Tajusin, että tässä pitää alkaa nyt rakentaa brändiä, Erlund sanoo.
Vaatteita vailla kokomerkintää
Nyt Bypiasilla on Suomessa 13 kivijalkamyymälää. Tuotteita myydään Keski-Euroopassa ja Australiassa asti. Kolmasosa yrityksen liikevaihdosta tulee ulkomailta. Myös kasvu on maan rajojen ulkopuolella voimakkainta.
– Itselleni oli alusta alkaen selvää, että brändin oli oltava kansainvälisesti pärjäävä. Suomi on niin pieni markkina-alue, että vientiin on panostettava, Erlund sanoo.
Tätä ei moni suomalainen vaatebrändi tai yritys ylipäänsä Erlundin mielestä ymmärrä. Jos haluaa menestystä, on ajateltava isommin. Tehtävä jotain, mitä kukaan muu ei tee.
Yrittäjän puheessa toistuu sana niche, markkinarako. Bypiasin tapauksessa se oli rennosti kaavoitetut laadukkaat over size -pellavavaatteet, jotka sopivat monenlaisille vartaloille erilaisiin ilmastoihin.
Yli 70 prosenttia suomalaisnaisista käyttää 40 tai sitä isompaa kokoa. Bypiasin vaatteissa kokomerkintää ei ole.
– Jotta yrittäjä pärjäisi, hänen pitää olla uskovainen ja intohimoinen sille omalle jutulle. Ei saa luovuttaa eikä pelätä, että epäonnistuu.
Kuvaan itse edelleen puhelimellani kaikki verkkokauppamme tuotekuvat.
Pia Erlund
Nykyään Bypiasin valikoimissa on pellavatuotteiden lisäksi neuleita, farkkuja, asusteita ja sisustustavaroita. Erlundin apuna on ollut kahden vuoden ajan ollut toinenkin suunnittelija. Italiassa on neuleisiin keskittynyt tiimi. Vaatteet valmistetaan Euroopassa.
– Kuvaan itse edelleen puhelimellani kaikki verkkokauppamme tuotekuvat. Yrittäjyyteen liittyy vahva minä itse -asenne, josta en ole luopumassa, Erlund kertoo.
Monista muista muotialan yrityksistä poiketen, Bypias ei lähetä tuotteitaan vaikuttajille tai palkkaa ulkopuolisia PR-ammattilaisia kertomaan yrityksen tarinaa. Hänelle on kunnia-asia pysyä uskollisena juurille ja niille alkuperäisille asiakkaille.
– Tunnen tarkkaan kohderyhmämme tarpeet ja käyttäytymisen. Bypias-naiset ovat valtavan omistautuneita.
Hän korostaa, että todellista menestystä ei mitata sillä, kuka julkkis merkin vaatteisiin pukeutuu tai kuinka paljon huomiota jokin brändi saa. Luvut kertovat totuuden.
Jo pienyrittäjänä kampaamossa tarkaksi taloudenhoitajaksi oppinut Erlund uskoo, että Bypiasin vakaan kasvun takana on se, että yritys on käyttänyt varojaan harkiten ja pystynyt skaalaamaan onnistuneesti tuotantoaan.
– Olen aina luottanut intuitiooni ja mennyt sen mukaan. Helposti menestys ei ole tullut, mutta aika nopeasti kyllä tajusin, että osaan tämän.
Altavastaaja terästäytyy lyttäämisestä
Mustalla hevosella tarkoitetaan ennalta-arvaamatonta kilpailijaa. Muotialan ulkopuolelta bisnekseen laukannut miljoona toisensa perään liikevaihtoaan kasvattanut Erlund tietää olevansa sellainen.
– Kun aloitin bisnestäni, kukaan muu ei uskonut tähän kuin asiakkaani. Apua en saanut mistään.
Ulkopuolista rahaa ei irronnut, koska rahoittajat sanoivat, että muotibisneksen perustaminen Suomessa on kuolleena syntynyt ajatus.
Myös muotipiireissä Bypias kyseenalaistettiin. Erlund kertoo, että koska hänen boheemin kerrostettu tyylinsä erosi totutusta Suomi-designista: minimalismista tai värikkäistä kuvioista, siinä ei uskottu olevan potentiaalia.
– Mitä enemmän minua lytätään, sitä enemmän näyttämisenhaluni kasvaa. Se vie minua eteenpäin.
Erlund kertoo, että hän on altavastaajana parhaimmillaan. Kun ajat ovat kuoppaiset, moni yrittäjä lamaantuu. Hän taas terästäytyy ja lisää paukkuja.
Tässä tarinassa musta hevonen olikin beige.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.