Eduskunnan turvatoimia halutaan kiristää.
Kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajien allekirjoittamassa lakialoitteessa esitetään muun muassa uusien voimankäyttövälineiden hyväksymistä eduskunnan turvahenkilöiden käyttöön.
Jatkossa turvahenkilöt voisivat kantaa etälamautinta ja projektiililaukaisinta. Esimerkiksi kansanedustajia turvaavat henkilösuojaajat saisivat luvan kantaa myös asetta.
Aloitteesta käytiin perjantaina lähetekeskustelu eduskunnassa.
Etälamautin perustuu lihaksistoon johdettavaan sähköön. Sen tarkoitus on lamauttaa lihaksiston toimintaa.
Turvahenkilöiden käyttöön esitetty projektiililaukaisin taas on paineilmalla toimiva väline, jolla kohteeseen ammutaan osumasta hajoavia projektiileja eli eräänlaisia ammuksia.
Osuma tuntuu samalta kuin pampun isku. Projektiilit voivat sisältää myös ihoa ja limakalvoja ärsyttävää kapsaisiinia.
Nykyisen lain mukaan turvahenkilöillä sallittuja ovat kaasusumutin ja teleskooppi- ja enintään 70-senttinen kumipamppu.
Uusia aseita perustellaan sillä, että nykyiset välineet ovat riittämättömiä ja vanhentuneita.
Eduskunnan turvatoimilakiin lisättäisiin myös muun muassa säännökset siitä, milloin kansanedustajalle tai eduskunnan vieraalle voidaan määrätä turvahenkilö ja millaisin toimivaltuuksin henkilösuojausta voidaan tehdä.
Ehdotuksen mukaan turvahenkilö voisi suojata kansanedustajaa hänen liikkuessaan yleisellä paikalla.
Henkilösuojaajille esitetään oikeutta myös tarpeen vaatiessa kantaa asetta.
Henkilösuojauksen antamisesta päättäisi aina eduskunnan turvallisuusjohtaja.
Turvahenkilöstö voisi ottaa droonit haltuun
Aloitteessa on myös monia muita täsmennyksiä ja muutoksia.
Aloitteen mukaan eduskunnan turvatoimia koskevaa lakia voitaisiin vastaisuudessa soveltaa myös eduskunnan tilapäisesti käyttämissä tiloissa ja niiden välittömässä läheisyydessä.
Nykyisin lain soveltamisala ulottuu vain eduskunnan kiinteistöihin ja muihin sen hallinnassa oleviin tiloihin sekä niiden välittömään läheisyyteen.
Laissa täsmennetään muun muassa sitä, millaisissa tilanteissa henkilö voidaan poistaa turvatoimialueelta.
Aloitteessa todetaan, että nykyisessä sääntelyssä ongelmia ovat aiheuttaneet esimerkiksi tilanteet, joissa luvallisesti eduskunnassa oleva henkilö oleskelee yleisöltä kielletyissä tiloissa.
Ehdotuksen mukaan tällaisessa tilanteessa henkilö voitaisiin jatkossa poistaa alueelta.
Lakia sovellettaisiin alueelle saapuviin ja siellä oleviin henkilöihin, pääasiassa kansanedustajia lukuun ottamatta. Kansanedustajia koskisivat vain lain kirjaukset teknisestä valvonnasta ja eduskunnan turvatilojen valvonnasta.
Eduskunnan ja eduskuntaryhmien työntekijöihin toimia voitaisiin kohdistaa vain eduskunnan pääsihteerin esityksestä tai jos käsillä olisi eduskunnan järjestystä tai turvallisuutta uhkaava välitön ja vakava vaara.
Turvahenkilöstölle halutaan myös keinot puuttua drooni-uhkaan.
Vastaisuudessa turvahenkilöstö saisi estää droonin käytön ja ottaa sen haltuun, jos sellaista lennätetään turvatoimialueella.
Nykyaikaisessa turvallisuusympäristössä ei voida sulkea pois miehittämättömän ilma-aluksen käyttöä eduskunnan järjestystä ja turvallisuutta vaarantavalla tavalla ja aluksen kulkuun on kyettävä puuttumaan nopeasti, aloitteen tekijät katsovat.
Perusteena muuttunut turvallisuusympäristö
Eduskunnassa työskentelee päivittäin yli 1 000 henkilöä. 200 kansanedustajan lisäksi eduskunnassa työskentelee muun muassa eduskunnan virkahenkilöitä ja toimittajia.
Vuosittain eduskunnassa vierailee noin 100 000–150 000 henkilöä
Lakialoitteessa huomautetaan, että lain nojalla ei saa rajoittaa yleisön oikeutta eduskunnan täysistuntojen seuraamiseen eikä muutoinkaan eduskunnan toiminnan avoimuutta enempää kuin on tarpeen.
Lakimuutosten tarvetta perustellaan muun muassa voimassa olevan lain säätämisen jälkeen tapahtuneella turvallisuusympäristön muuttumisella ja tekniikan kehittymisellä.
Nykyinen laki säädettiin vuonna 2008.
Sääntelyä pitää täydentää, jotta se vastaisi paremmin nykyajan tarpeita, lakialoitteen perusteluissa todetaan.