Tarton yliopisto kaavailee englannin­kielisen lääkärin­koulutuksen supistamista – ollut suomalaisten suosiossa

Tähän asti englanninkieliseen lääketieteen koulutukseen on otettu 24 opiskelijaa vuodessa. Jatkossa määrä voi supistua vähintään kolmanneksella.

Kaksi nuorta naista seisoo tikkaat kädessään suihkulähteessä suutelevia hahmoja esittävän patsaan vieressä.
Tartto on Viron tunnetuin opiskelijakaupunki. Kuvassa on juuri seppelöity Suutelevat opiskelijat -patsas vappuna 2025. Kuva: Airika Harrik / ERR

TALLINNA Viron tunnetuin yliopisto Tartossa aikoo ensi lukuvuodesta alkaen lisätä 20 opiskelupaikkaa viroksi annettavaan lääketieteen koulutukseen.

Englanninkielisen lääkiksen aloituspaikat saattavat puolestaan vähentyä. Tarton yliopiston englanninkielinen lääketieteen koulutus on perinteisesti ollut suomalaisten suosimaa.

– Tullaksemme toimeen lisääntyvän opiskelijamäärän kanssa yksi mahdollisuus on vähentää englanninkielisiä opetusryhmiä, yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Ruth Kalda kertoo Ylelle puhelimitse.

Lisäämällä vironkielisiä aloituspaikkoja Tarton yliopisto aikoo vastata maan kasvavaan lääkäripulaan.

– Kymmenen vuoden aikana Virossa jää eläkkeelle paljon lääkäreitä, Kalda perustelee vironkielisen opetuksen lisäämistä.

Viron yleisradion tietojen mukaan maa tarvitsee vuoteen 2033 mennessä yhteensä 1250 uutta lääkäriä.

Tarton suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden puheenjohtaja Niko Ruppert kertoo videolla, kuinka suuri osa ulkomaisista lääketieteen opiskelijoista tulee Suomesta:

Englanninkielisen opetuksen vähentämisestä ei ole vielä tehty lopullista päätöstä. Mikäli sellainen syntyy, aloituspaikkoja karsitaan vähintään kolmanneksella nykyisestä 24:sta, sanoo Ruth Kalda.

Se merkitsee kovenevaa kilpailua pääsystä Tarton englanninkieliseen lääkikseen.

Vironkielinen opetus vaatii natiivitason kielitaitoa

Suunnitelmista vähentää englanninkielisiä aloituspaikkoja on tiedotettu yliopiston sisällä todella avoimesti, kertoo Tarton suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestön puheenjohtaja Niko Ruppert.

Suomalaiset ovat perinteisesti pyrkineet Tarttoon nimenomaan englanninkieliseen koulutukseen.

– Jos lukiopohjalta lähtee ponnistamaan tänne Tarton lääkikseen, niin on hyvät valmiudet, Ruppert kertoo Ylelle verkkopuhelussa.

Sen sijaan vironkieliseen opetukseen pyrkiminen olisi suomalaisille vaikeaa, arvioi Ruppert.

– Se vaatii paljon enemmän viron kielen taitoa. Ne, joilla on valmiuksia seurata täysin natiivitason vironkielistä opetusta, varmaan pystyisivät jollain tavalla hyödyntämään tätä.

Valkotakkisia lääketieteen opiskelijoita istuu lääketieteellisten laitteiden äärellä yhden heistä maatessa potilaana.
Tällä hetkellä Tarton lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelee satakunta suomalaista. Kuva: Emma Ahishali

Yliopistolla on suomalaisista erittäin myönteisiä kokemuksia, kertoo varadekaani Ruth Kalda. Suomalaiset ovat motivoituneita ja usein myös etukäteen enemmän koulutettuja kuin virolaiset opiskelijat.

– Englanninkielisen opetuksen alkuaikoina 1990-luvulla lähes kaikki lääketieteellisen opiskelijat olivat suomalaisia. Tätä nykyä heitä on hieman yli puolet, Kalda sanoo.

Toisin kuin vironkielinen opetus, englanninkieliset koulutusohjelmat ovat Tartossa maksullisia. Lääketieteellisessä opiskelu maksaa Kaldan mukaan 13 200 euroa lukuvuodessa.

Hakijoita englanninkieliseen lääkikseen oli tänä vuonna 4,44 yhtä aloituspaikkaa kohden.

Korjaus otsikkoon 6.10. klo 14.05: Otsikossa luki aiemmin, että Tarton yliopisto aikoo vähentää englanninkielistä lääkärinkoulutusta. Kyse on vasta suunnitelmasta.