Poliisi kertoi viime viikolla paljastaneensa laajan huijauspuhelurikosten sarjan.
Poliisi epäilee, että järjestäytynyt kansainvälinen rikollisorganisaatio on huijannut lähes kolme miljoonaa euroa suomalaisten pankkitileiltä. Suurin osa uhreista on eläkeläisiä, ja monet heistä ovat menettäneet vyyhdissä elinikäiset säästönsä.
Poliisin mukaan puheluja on tehty soittokeskuksista Espanjasta, Marokosta, Ruotsista ja Irlannista. Tässä jutussa kerromme millaisia keskukset olivat ja miten ne valikoituivat huijauspuheluiden tekopaikoiksi.
Asian taustoja kertoo Ylelle tutkinnan yleisjohtaja, rikoskomisario Janne Kyllönen Itä-Suomen poliisista.
1. Mistä vyyhdissä on kyse?
Nyt syyteharkintaan edenneessä kokonaisuudessa on yli 130 rikosta, joita poliisin on tutkinut törkeinä ja perusmuotoisina petoksina ja törkeinä ja perusmuotoisina rahanpesuina. Uhreja on noin 220.
Epäiltyjä on 28, joista suurin osa on Ruotsin tai Suomen kansalaisia. Niin sanottuja pääepäiltyjä on 19, he ovat 25–40-vuotiaita.
Vyyhti alkoi purkautua alkuvuodesta 2024, kun poliisi huomasi, että huumemaailmasta poliisille entuudestaan tutut henkilöt nostivat Kuopiossa ja Joensuussa pankkiautomaateista suuria summia käteistä rahaa.
Poliisi alkoi epäillä, että kyse on jostain muusta kuin huumekaupoista. Selvisi, että nostot olivat huijauspuheluilla saatujen rahojen siirtämistä rikollisten käyttöön.
2. Millaisia soittokeskukset olivat?
Poliisi käyttää soittokeskus-termiä, mutta käytännössä kyseessä on ollut vuokra-asunto tai muu huoneisto, josta huijauspuheluja on tehty.
Poliisin tietojen mukaan toiminta alkoi Espanjan Aurinkorannikolla vuosien 2023 ja 2024 vaihteessa ja pian sen jälkeen Marokossa.
Yksittäisessä soittokeskuksessa on toiminut poliisin käsityksen mukaan vain muutamia ihmisiä.
Heistä yksi on soittanut huijauspuhelun ja saanut uhrin verkkopankkitunnukset. Toinen henkilö on joko samassa tilassa tai etänä tehnyt samaan aikaan tarvittavat tilisiirrot.
Poliisi epäilee, että esimerkiksi Espanjan soittokeskuksessa oli erikseen johtaja, joka koordinoi toimintaa soittajien ja ylemmän organisaation välillä.
– Johtaja on huolehtinut esimerkiksi siitä, että nettiyhteydet, palkkioiden maksut soittajille ja muut asiat toimivat niin, että rikosten tekeminen on mahdollista, kertoo rikoskomisario Janne Kyllönen.
Soittajat käyttivät puheluihin älypuhelimia tai kannettavia tietokoneita. Puhelut on soitettu netin välityksellä niin sanottuina VoIP-puheluina.
VoIP-puhelut ovat monissa maissa perinteisiä puhelinverkkoja käyttäviä puheluita halvempia. Esitutkinnan mukaan puhelinnumerot on saatu näkymään uhrin puhelimessa niin, että vastaaja on luullut puhelun tulevan Suomesta.
3. Keitä soittokeskuksissa työskentelevät ovat?
Poliisin esitutkinnan perusteella huijaussoittoja tekivät sujuvasti suomea puhuvat Suomen kansalaiset.
Ruotsalaiset ja suomalaiset henkilöt ovat matkustaneet Espanjaan nimenomaan huijauspuheluiden tekemistä varten. Soittokeskukseen on rekrytoitu ihmisiä Suomesta.
Soittajia on myös koulutettu Espanjassa puhelujen soittamiseen ja rikoksen toteuttamiseen.
4. Miksi huijaussoittoja tehtiin juuri näistä maista?
Poliisi ei ole löytänyt erityistä syytä, miksi huijauspuheluita on tehty juuri Espanjassa ja Marokossa.
Tutkinnanjohtaja Janne Kyllösen mukaan Espanjan Aurinkorannikko liittyy vyyhtiin todennäköiseksi siksi, että ”siellä rikollisilla on ollut mukava olla”.
– Toiminta alkoi Espanjasta ja Marokko on siinä lähellä. Poliisi ei ole löytänyt sen kummempaa syytä juuri näiden maiden valikoitumiseen.
Kun poliisi puuttui Espanjan soittokeskuksen toimintaan keväällä 2024, keskuksen toiminta tyrehtyi.
Yksi vyyhdin pääepäillyistä siirtyi jatkamaan soittoja Ruotsiin kesän aikana. Sama henkilö vaihtoi myöhemmin asemapaikkaa Irlantiin, josta poliisi otti epäillyn kiinni.
– Hän on yksi edelleen vangittuna olevista epäillyistä. Poliisilla ei ole selkeää kuvaa, miksi hän meni juuri Irlantiin.
5. Miksi soittokeskuksen perustaminen Kuopioon epäonnistui?
Yhdellä vyyhdin ruotsalaisella pääepäillyllä on vahvat suhteet muun muassa Kuopion ja Joensuun seuduille.
Kun soittokeskuksen toiminta hyytyi Espanjassa, organisaation tavoitteena oli perustaa soittokeskus Kuopioon. Poliisin mukaan ryhmä ei kuitenkaan saanut rekrytoitua henkilöitä, jotka olisivat kyenneet soittamaan uskottavia huijauspuheluita.
Aiemmin Espanjassa samaa työtä tehneitä ei uskallettu käyttää, koska organisaatio tiesi, että he ovat poliisin seurannassa.
Tämän vuoksi huijauspuheluiden soittaminen siirtyi poliisin tietojen mukaan Ruotsiin kesällä 2024.
6. Vieläkö soittokeskusten toiminta jatkuu?
Poliisin käsityksen mukaan huijaussoittoja tehdään yhä ainakin Marokon soittokeskukseen liittyvien epäiltyjen osalta.
– Marokon soittokeskus on olennainen osa vyyhdin esitutkinnan jatkoa. En kommentoi sitä tarkemmin, sanoo rikoskomisario Janne Kyllönen.