Älysormusdata paljastaa: suomalaisten unirytmi poikkeaa muista

Suomalaiset siirtävät unirytmiään arjen ja viikonlopun välillä eniten, jopa 40 minuuttia.

Yöpöydällä kännykkä, älykello, älysormus ja keltaiset korvatulpat.
Ouran älysormusten käyttäjien enemmistö on maailmanlaajuisesti nykyään 20–40-vuotiaita naisia. Yritys on kehittänyt tuotteeseensa naisterveyttä mittaavia ominaisuuksia. Kuva: Yle / Seera Rytkölä
  • Suvi Vesalainen

Suomalaiset siirtävät unirytmiään arjen ja viikonlopun välillä enemmän kuin muunmaalaiset. Tämä käy ilmi älysormusyritys Ouran keräämästä datasta.

Meidän keräämiemme tietojen mukaan suomalaiset käyttäjät nukkuvat keskimäärin yli neljäkymmentä minuuttia myöhemmässä aikarytmissä viikonloppuisin kuin viikolla, Ouran tutkimustiimin johtaja Heli Koskimäki sanoo.

Suomalaiset älysormuksen käyttäjät nukkuvat keskimäärin kaksikymmentä minuuttia enemmän viikonloppuisin.

– Suomalaiset eivät nuku mitenkään huonosti, mutta viikonloppuisin pidempään nukkumalla kuitataan mahdollisesti arjen univelkaa. Tai viikonloppuisin ollaan muuten vaan aktiivisempia ja tarvitaan enemmän unta, Ouran tutkimustiimin johtaja sanoo.

Ouran vuonna 2022 keräämän datan mukaan ihmiset menivät globaalisti viikonloppuisin nukkumaan keskimäärin 15–35 minuuttia myöhemmin ja heräsivät 30–60 minuuttia myöhemmin kuin arkena.

Keskimäärin Oura-jäsenet nukkuivat maailmanlaajuisesti viikonloppuina 5–25 minuuttia pidempään kuin viikolla.

– Datan perusteella henkilöt, jotka nukkuvat selkeästi viikonloppuisin myöhempään (social jetlag), nukkuvat huonoimmin juuri sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kaikkialla, Koskimäki kertoo.

Henkilöillä, joiden unirytmissä on vain vähän vaihtelua arkiaamujen ja viikonloppuaamujen välillä, tätä vaihtelua ei oikeastaan ole.

Oura-käyttäjät ovat yleisesti ottaen terveydestään ja kehonsa hyvinvoinnista kiinnostuneita ihmisiä, jotka käyttävät älysormusta muun muassa unen, sykkeen ja sairastumisoireiden seurantaan. Oura-sormus maksaa satoja euroja ja lisäksi vapaaehtoinen jäsenyys kymmeniä euroja vuodessa.

Hiipivät valo ja pimeys

Helsingin yliopiston professori, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen vahvistaa Ouran löydöksen suomalaisten muista poikkeavasta univalverytmistä.

Sunnuntai-illan nukahtamisvaikeuksia ja niitä seuraavaa huonosti nukkumista kutsutaan Partisen mukaan myös sosiaalisen aikaeron rasitukseksi.

– Jos ihminen pyrkii samaan nukkumisrytmiin sekä arkena että viikonloppuna, silloin tätä ilmiötä ei tule, Partinen toteaa.

Suomessa aamu ja valo sekä ilta ja pimeys tulevat hiipien, vaivihkaa toisin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa tai lähellä päiväntasaajaa olevissa maista. Siellä pimeä-valorytmi on jyrkkä.

– Uusi tieto on, että vielä tärkeämpää kuin se, kuinka monta tuntia nukkuu, näyttäisikin olevan univalverytmin säännöllisyys, Partinen sanoo.

Eurooppalaiset nukkuivat Ouran tutkimusten mukaan viikonloppuisin pidempään kuin vaikkapa aasialaiset, vaikka eurooppalaiset nukkuvat jo arkenakin enemmän. Suomalaiset Oura-jäsenet nukkuvat Oura-jäsenistä eniten.

Ihmiset haluavat nyt paljon neuvoja unen parantamiseen, Ouran Koskimäki kertoo.

Älysormus mittaa muun muassa unen määrää ja syvyyttä sekä nukahtamisaikaa. Laite tunnistaa myös, onko sen omistaja aamu- vai iltaihminen.

Katso unilääkärin vinkit nuorten uniongelmiin.

Muokattu 2.11.2025 klo 18.42: Jutusta saattoi saada aiemmin kuvan, että viikonloppujen nukkumaanmeno- ja heräämisajat olivat suomalaisten, mutta ne olivat maailmanlaajuisia keskiarvoja. Lisätty sitaatti ja lause koskien suomalaisten minuutteja. Lisätty tieto, että osa Ouran keräämästä datasta on vuodelta 2022. Lisätty kappale yleisesti Oura-käyttäjistä.