Vilkas keskustelu kaupunkiliikenteen kehittämisestä on saanut tänä syksynä uusia kierroksia Seinäjoella.
Vihreä valtuustoryhmä on tehnyt asiasta kaksi valtuustoaloitetta ja kirjallisen kysymyksen kaupunginhallitukselle. Toinen aloitteista koskee kestävän liikkumisen edistämistä Seinäjoen lukiossa ja toinen laajaa julkisen liikenteen suunnitelmaa.
Vihreät näkevät, että esimerkiksi alkusyksyn kohualoite lukion parkkipaikkojen laajentamisesta oli täysin nurinkurinen.
Heidän mielestään tarvitaan toimia julkisen liikenteen, sekä pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi. Parkkipaikkojen lisääminen ei kannusta yksityisautoilun vähentämiseen.
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Ojajärvi (vihr.) kaipaa asennemuutosta taloudellisista ja terveydellisistä syistä.
Hän muistuttaa, että paikkakunnilla, joissa on toimiva julkinen liikenne, tulee myös enemmän hyötyliikuntaa. Hän ehdottaa esimerkiksi maksutonta joukkoliikennettä alle 18-vuotiaille.
– Täällä on vuosikymmeniä selitetty, kuinka täällä ei pärjää ilman autoa. Mutta kyllä täällä pystytään myös tekemään toimia. Se, että olisi toimiva jullkinen liikenne, se säästäisi paljon. Mutta se vaatii pitkäjänteisiä toimia, uskoo Ojajärvi.
Kasvava yksityisautoilu
Seinäjoella yksityisautoilu tuntuu olevan tärkeää ja vähänkin kauempana asuville myös pakollista, sillä joukkoliikenne ei yllä kaikkialle.
Parkkipaikat, niiden puute, määrä, sijainti tai maksullisuus nousevat vähän väliä poliittiseksi- tai vähintään some-kiistaksi.
Tänä syksynä kaupunginvaltuutettu Aki Ylinen (kesk.) esitti parkkipaikkoja lasten liikennepuiston tilalle. Lukiolaiset parkkeeraavat kulkuvälineensä uimahalli-urheilutalon pihaan, jolloin uimahallin käyttäjät kärsivät.
Syyskuussa 2025 Seinäjoen lukiolaiset ja uimahallikäyttäjät eivät varauksetta innostuneet ajatuksesta, että lasten liikennepuiston tilalle rakennettaisiin lukion parkkipaikka:
Kaupunki on pyrkinyt ratkaisemaan lukion parkkiongelmaa ohjaamalla lukiolaisia vanhan paloaseman pihalle ja uimahallin padel-kenttien päätyyn. Kaupunki kutsuu tätä ensiavuksi.
Julkista liikennettä on kehitetty
Seinäjoella on käännetty monta kiveä julkisen liikenteen kehittämiseksi ja viimeksi yritettiin laajentaa bussivuoroja iltaan.
Kokeilu kesti alle vuoden ja se lopetettiin elokuussa säästösyistä.
Lopettamisesta koitui säästöä noin 170 000 euroa.
Seinäjoen kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa myöntää, ettei säästösumma ollut suuri, mutta kun säästöjä etsitään kaikkialta, se oli tarpeen.
– Huomattavasti enemmän kaupungin piti tukea laittaa ilta- kuin päiväliikenteeseen, huomauttaa Takamaa.
Kaupunki tukee julkista liikennettä 2,5 miljoonalla eurolla vuosittain.
Seinäjoella paikallisliikennettä on kehitetty vuosia. Viimeisintä uudistusta ehkä voi pitää kohtuullisen onnistuneena.
Seinäjoen kaupunkiliikennettä hoitaa Härmän liikenne, jonka mukaan matkustajamäärät ovat olleet kasvussa viime vuodet.
Kaupunginvaltuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Kari Homi (kesk.) uskoo, ettei paikallisliikenne ole huonoa tällä hetkellä.
– Keskustasta lähtee 11 paikallisliikenteen linjaa päivittäin ja väkirikkaimmille alueille menee yli 20 vuoroa päivässä. Ei se ole ollenkaan huono, muistuttaa Homi.
Käyttäjiä vain saisi olla enemmän. Mutta saisi Homin mielestä liikenteessä näkyä myös enemmän pyöräilijöitä.
Myös Homi kannustaisi lukiolaisiakin käyttämään enemmän polkupyörää.
Tuomas Ojajärvi tietää, että etenkin nuoria on vaikea ohjailla. Vihreät kuitenkin ehdottaa lukion pyöräpysäköinnin parantamista, turvallisten pyöräreittien kehittämistä, sekä liikkumisen ohjausta ja seurantaa lukiossa.
Asennemuutosta
Seinäjoki teki viimeksi pari vuotta sitten kestävän kaupunkiliikenteen edistämisen suunnitelman (SUMP).
Kaupunkiympäristöjohtaja Takamaa myöntää, ettei sen tavoitteisiin ole päästy.
– Aika paljon on jäänyt haaveasteelle, mutta kyllä se takaraivossa mukana kulkee.
Myös kaupunkiympäristöjohtaja yllättää sanomalla, että yksityisautoilua voisi periaatteessa vaikeuttaa. Parkkipaikkoja esimerkiksi voisi vähentää, jotta autoilusta tulisi hankalaa ja ihmisten olisi mielekkäämpää valita pyörä tai bussi.
Näin tehdään jo isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä.
Ojajärvi toivoo, että nyt katsottaisiin pidemmälle ja otettaisiin huomioon yksityisautoiluun pohjautuvan infran rakentamisen kustannukset.
– Se vaatii pitkän ajan suunnitelman, on katsottava jo 2040-luvulle asti. Mutta päätöksiä pitää tehdä nyt.