– Vesiliukumäki ja pehmoleluautomaatti, kuvailee vaasalainen Väinö Haapoja, 6, Ikaalinen Spa & Resortin parhaita puolia.
Hän on tullut perheensä kanssa jo kolmantena vuonna peräkkäin kylpemään Ikaalisiin.
Pirkanmaan Ikaalisissa kiteytyy moni alan perusasetelma: suomalaiset ovat edelleen innokkaita kylpijöitä, mutta kilpailu kuluttajien rahoista ja vapaa-ajasta on ankaraa.
Kylpylät kaipaavat juuri Haapojan perheen kaltaisia asiakkaita.
Menestyäkseen on pakko uusiutua ja tehdä suuriakin investointeja, vaikka voittomarginaalit ovat pieniä.
1990-luvun tuote
– Tervetuloa kuivan maan ruotsinlaivaan!
Näin kuvailee Ikaalinen Spa & Resortin toimitusjohtaja Eero Aho yritystään pilke silmäkulmassa.
Kylpylän pitkä aula tosiaan muistuttaa Siljan Serenade- ja Symphony-aluksien kävelykatuja. Ne ovat 1990-luvun tuotteita, kuten moni suomalainen kylpylä.
Ikaalisissa ysäritunnelmaa on ehostettu muutama vuosi sitten tähän päivään sopivaksi aulan lisäksi muun muassa ravintolatiloissa.
Lisäksi kylpylän viereen on rakennettu uusi saunamaailma, joka avautui heinäkuussa.
Investointeihin on kulunut ja kuluu yli 5 miljoonaa euroa vuosina 2021–2026.
Se on vasta alkua, jos vuonna 1884 kaupungissa alkanut kylpyläperinne halutaan pitää elossa ja vetovoimaisena.
– Täytyy kyetä kehittämään päämäärätietoisesti omaa toimintaa. Ei voida tyytyä siihen mitä on, ja odottaa, että kaikki jatkuisi aina ja ikuisesti hyvin, Aho sanoo.
Toimitusjohtaja myöntää, että korjausvelkaa on. Päärakennuksen hotellihuoneet ja kylpyläosasto ovat osittain alkuperäisessä 90-luvun asussaan.
Ja vaikka esimerkiksi erillisen loft-rakennuksen hotellihuoneita remontoidaan parhaillaan, niissä ei ole edelleenkään ilmastointia.
Ikaalinen Spa & Resortin remontoidut huoneet ja uudet sviitit sijaitsevat pienen kävelymatkan päässä päärakennuksesta.
Tämän päärakennuksessa sijaitseva huone on osin 1990-luvun asussaan. Moni haluaa yöpyä juuri päärakennuksessa, koska kylpylään pääsee sisäkautta.
Loppu on ollut monesti lähellä
Helppoa kylpylän pyörittäminen ei ole, sen myöntävät kaikki haastateltavat.
Alalla on koettu useita konkursseja eri puolilla Suomea.
– Kylpylän ongelma on se, että sitä on aika vaikea saada kannattavaksi. Kiinteät kustannukset ovat todella suuret, sanoo matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien etujärjestön Maran toimitusjohtaja Timo Lappi valtakunnallisista näkymistä.
Ikaalisissakin tulevaisuus on ollut monesti vaakalaudalla.
Liikemiesveljekset Kari ja Jussi Uoti ajoivat toiminnan konkurssiin vuonna 1993, ja sen jälkeistä yrityssaneerausta kesti yli vuosikymmenen.
Vuoteen 2020 mennessä myös silloiset omistajat Restel ja Scandic olivat vuorotellen lyöneet hanskat tiskiin. Kylpylä jäi hetkeksi tyhjilleen.
Neljä paikallista yrittäjää näki tilaisuuden, johon kannatti tarttua jopa keskellä koronapandemiaa.
He ostivat 30 hehtaarin maa-alueen ja rakennukset 910 000 eurolla keväällä 2021.
– Kyllä siinä lähiseuturakkauttakin oli, sanoo Ikaalinen Spa & Resortin ja sen kiinteistöyhtiön Spalacen suurimman omistajan, Fincumet Groupin hallituksen puheenjohtaja Samuli Järvensivu.
Järvensivu myöntää, että ostos oli iso riski.
Yksi kylpylän uusista saunoista on suolasauna. Saunamaailman rakentaminen maksoi puoli miljoonaa euroa.
Lisämaksullinen saunamaailma aukesi Ikaalisissa heinäkuussa. Kokonaisuuteen on tulossa vielä neljäs sauna lähiaikoina.
Elinvoimaa koko kaupungille
Ikaalisissa on haasteista huolimatta luja luottamus kylpylään. Jopa siinä määrin, että koko kaupungin brändi on rakennettu kylpemisen ympärille.
– Elinvoiman näkökulmasta tämä on meille erittäin merkittävä. Ikaalisilla on Pirkanmaan suurimmat matkailutulot asukaslukuun suhteutettuna, kaupunginjohtaja Eeva Viitanen sanoo.
Noin 6 800 asukkaan kaupungin välittömät matkailutulot olivat 20,3 miljoonaa vuonna 2022. Ikaalisten kaupunki on pistänyt myös omia eurojaan likoon ja tukenut uutta kylpyläyhtiötä 200 000 eurolla.
Viime vuonna uusi Ikaalinen Spa & Resort -yhtiö pääsi ensimmäistä kertaa juuri ja juuri plussalle. Lähes 11 miljoonan euron liikevaihdolla tulos oli 11 000 euroa.
Tästä vuodesta toimitusjohtaja Eero Aho ennakoi liikevaihdon osalta viime vuoden kaltaista tai hieman parempaa. Niukkaa tulosta syövät muun muassa arvolisäveron korotukset.
”Kylpylät tulevat taas uudestaan muotiin”
Samuli Järvensivu uskoo, että ihmisten kaipuu lämpöön kantaa kylpylää tulevaan.
– Kulutuskäyttäytyminen muuttuu. Meidän pitää myydä lämpöä eri muodoissa. Me uskomme, että kylpylät tulevat taas uudestaan muotiin oikein urakalla, kylpylä- ja kiinteistöyhtiön hallitusten puheenjohtaja Järvensivu sanoo.
Kesällä hyväksytty kaava mahdollistaa jopa 300 uutta hotellihuonetta, veden päälle osittain rakennettavia huviloita ja kylpylän laajennuksen.
Jotta 30–40 miljoonan euron investointi kannattaa, Ikaalisiin pitää Järvensivun mielestä saada vieraita myös ulkomailta.
Hän visioi, että saunat ja kylpylät voisivat olla yksi lääke ihmisten lisääntyvään yksinäisyyteen. Järvensivun havaintojen mukana maailman metropoleissa muutetaan jo yökerhoja kylpylöiksi.
– Siellä on helpompi alkaa jutella ihmisten kanssa.
Juttu korjattu 16.10. kello 8:19: Korjattu kuvatekstiin Tuula Tuomisen sukunimi.