Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden johtajat eivät niele alueiden nykyistä rahoitusmallia.
He jättivät torstaina päättäjille kannanoton, jossa vaaditaan mallin puutteiden korjaamista.
Tällaisenaan rahoitusmalli eriarvoistaa hyvinvointialueet ja vaarantaa palvelujen yhdenvertaisuuden, hyvinvointialueet painottavat.
Keski-Suomen hyvinvointialueen taloustilanne on maan surkein. Hyvinvointialueen johtaja Jan Tolletin mukaan puutteet diagnoosien kirjaamisessa ovat yksi syy talousahdinkoon, mutta eivät ainoa.
Jos valtio ei puutu asiaan, miten hyvinvointialueille lopulta käy?
– Kyllä taloushaasteet tulevat jatkumaan. Tällä hetkellä on tilanne, että alueet erilaistuvat.
Videolla Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet kertoo arvionsa siitä, kuinka paljon hyvinvointialue on menettänyt diagnoosivirheiden takia:
Tolletin mukaan hyvinvointialue yrittää yhä vaikuttaa ensi vuoden rahoitukseensa.
Puuttuvien ja virheellisten diagnoositietojen vuoksi hyvinvointialueen väestö voi näyttää tilastoissa huomattavasti terveemmältä kuin todellisuudessa on. Tämä on merkinnyt kymmenien miljoonien eurojen rahoitusvajetta ja pakottanut alueen koviin säästötoimiin. [...] Tilannetta on yritetty korjata jälkikäteen korjaamalla tietojärjestelmässä olevia virheitä, mikä on muuttanut joidenkin alueiden rahoitusosuuksia jopa kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa. Tämä osoittaa, kuinka sattumanvaraisella pohjalla rahoitusmalli tällä hetkellä toimii.
Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kannanotto 9.10.2025
Sairastavuus suurempaa kuin rahat
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvisen mukaan on selvää, että Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairastavuus on huomattavasti suurempi kuin mitä niiden saama rahoitus on.
Järvisen mukaan vertailu muihin alueisiin on kuitenkin vaikeaa, koska muuallakin voi olla diagnoositietojen virheitä. Siksi hän ei lähde arvailemaan Etelä-Pohjanmaan euromääräisiä menetyksiä.
Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on tekemässä arviolta 30 miljoonaa euroa alijäämää. Summa on Lapin hyvinvointialueen ohella toiseksi suurin alijäämäinen tulos kaikista hyvinvointialueista.
Valtion edellyttämiä säästöjä ei Järvisen mukaan vältettäisi silti kokonaan mahdollisilla järjestelmän korjauksilla.
– Kaikki hyvinvointialueet tarvitsevat sopeuttamista nykyisellä rahoituksella. Sopeuttamiset ovat välttämättömiä, mutta korjauksilla voi olla oleellisia vaikutuksia siihen, kuinka paljon alueiden pitää sopeuttaa.
Hyvinvointialueille tulee antaa mahdollisuus täydentää puuttuvat diagnoositiedot erikseen sovittavalta ajanjaksolta, sanoo Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen:
Molemmat hyvinvointialueet ovat valittaneet rahoituksesta hallinto-oikeuteen. Sekä Jan Tollet että Tero Järvinen kertovat odottavansa oikeudesta objektiivisia ja järkeviä päätöksiä.