Varvikon keskeltä pilkistää siellä täällä rautaristejä. Osa on vääntynyt, osa kaatunut maata vasten.
Kukaan ei tiedä, keiden kaikkien nimet ovat ajan myötä hävinneet hautamuistomerkeistä. Nyt tämä salaperäinen metsä keskellä Oulun Haukipudasta halutaan ottaa uudelleen käyttöön – 135 vuoden jälkeen.
Haukiputaan kirkkoherra Salla Autere toivoo, että osa vanhasta hautausmaasta erotettaisiin uurnalehdoksi. Sellaiselle olisi hänen mukaansa tarvetta, sillä tuhkausten määrä on kasvussa, eikä Haukiputaan nykyisellä hautausmaalla ole virallisia uurnapaikkoja.
Autere kehuu vanhaa hautausmaata poikkeukselliseksi keskeisen sijaintinsa takia. Hän pitää aluetta myös harvinaisena siksi, että sen on annettu olla lähes täysin luonnontilassa – metsittyneenä hautausmaana. Sellaisena se on myös tarkoitus säilyttää.
Myöskään vanhoihin hautoihin ei kosketa.
Suurmiehen isän leposija
Haukiputaan vanha hautausmaa otettiin käyttöön 1760-luvulla sen jälkeen, kun nykyinen kirkko rakennettiin. Kirkkoherra Salla Autereen mukaan hautausmaata tarvittiin, koska vainajia ei enää haluttu haudata uuden kirkon lattian alle.
Vanhalle hautausmaalle on haudattu aikoinaan yli 8 000 vainajaa.
Paljon heistä ei tiedetä, mutta jotain kuitenkin.
– Tänne on haudattu J. V. Snellmanin isä. Hän ei asunut Haukiputaalla, mutta huhu kertoo, että hän oli täällä vieraillessaan kuollut yllättäen ja siksi haudattu tänne, Autere selvittää.
Hautausmaasta tehtiin historiallinen kartoitus vuonna 2018. Siinä selvisi, että hautausmaalla lepää muun muassa lukkareita, merikapteeneja sekä talonisäntiä ja -emäntiä.
Hautausmaa kätkee sisäänsä myös erikoisia ratkaisuja.
– Sulan aikaan maahan kaivettiin hautakammioita, vähän kuin huoneita, joita tuettiin puilla. Maa on paikoin epätasainen, koska nämä kammiot ovat sortuneet, Autere selvittää.
Kuulutus suunnitelmista
Ajatus Haukiputaan vanhan hautausmaan uudelleenkäytöstä syntyi historiakartoituksen yhteydessä. Asia jäi pariksi vuodeksi muhimaan, kunnes Oulun seurakuntayhtymän hautaustoimi lähti viemään asiaa eteenpäin.
Päätöstä Haukiputaan vanhan hautausmaan käyttöönotosta ei ole vielä tehty, Oulun seurakuntayhtymän hautaustoimen johtaja Sanna-Kaisa Rivasto huomauttaa.
Hänen mukaansa hautaustoimi harkitsee lähikuukausina, voidaanko hautausmaa ottaa käyttöön ja jos voidaan, minkälaisena se toteutetaan.
Vanhalla hautausmaalla nyt lepäävien vainajien hautapaikat ovat niin sanottuja ikihautapaikkoja eli niistä on elinikäinen sopimus. Siksi hautausmaan mahdollinen käyttöönotto halutaan saattaa omaisten tietoon.
Jokaista ei ole kuitenkaan edes mahdollista tavoittaa.
– Omaisia kuulutetaan suunnitelmista julkisesti. Toivottavasti tieto siten tulee kaikille, joita se koskettaa, Rivasto pohtii.
Jos kaikki sujuu hyvin, vanha hautausmaa voisi olla taas käytössä arviolta parin vuoden kuluttua.
”Sopimusten vastaista”
Oulun seurakuntayhtymän hautausmaa-aikeet Haukiputaalla ovat osaltaan osoitus siitä, että evankelisluterilainen kirkko haluaa pitää kiinni hautaustoimesta.
Tämä ei ole itsestäänselvyys.
Hautaustoimi on yhteiskunnan tehtävä, joka on annettu kirkon hoidettavaksi. Valtio maksaa tehtävästä kirkolle korvauksen, jota on nyt kuitenkin vähennetty tuntuvasti.
Kirkolliskokous saikin kesällä käsiteltäväkseen aloitteen, jossa esitettiin, että hautaustoimi siirrettäisiin hyvinvointialueille. Aloite kuitenkin raukesi.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Niilo Pesonen katsoo, että hautaustoimen hoitaminen sopii hyvin kirkon tehtäväksi. Hän uskoo, että hautaustoimen siirtäminen jonkun toisen tahon hoidettavaksi koituisi varmasti lopulta kalliimmaksi kuin nykyinen malli.
– Valtiovalta toimii aiempien sopimusten vastaisesti, kun se vähentää kirkon valtionrahoitusta yhteiskunnallisiin tehtäviin, Pesonen muistuttaa.