Oululainen Jalmari Suutari on metsäaktivisti.
– Koen, että voin toimia paljon tehokkaammin, kun keskityn vain johonkin tiettyyn. Minä keskityn metsiin, hän sanoo.
Metsäliikkeen aktivistina Suutari haluaa tehdä kaikkensa maapallon eliölajiston sukupuutolta pelastamiseksi.
Joskus tämän tavoitteen eteen työskenteleminen vaatii suoraa toimintaa.
Suomalaisessa aktivismihistoriassa suoran toiminnan esimerkkejä on useita. Turkiseläimiä on vapautettu häkeistään. Metsäkoneeseen on kahliuduttu, jotta työt estyvät. Vesistöön on rakennettu pato, jotta suota ei saada kuivatettua.
Suutarikin on ollut paikoissa, joissa tuntee jännityksen - ja joihin sisältyy riskejä.
Sellaista hän koki esimerkiksi Sodankylässä kevättalvella 2024. Suutari oli Viiankiaavalla estämässä malminetsintää. Hän lukittautui useamman kerran käynnissä olevien malminetsintäporien viereen.
Suutari suhtautuu suoraan toimintaan rauhallisuudella. Se on hänen luonteelleen sopiva tapa toimia.
Suora toiminta ei ole hänelle itsetarkoitus.
– On tosi harmi, että tällaista tarvitsee tehdä. Ei se varmaan mitenkään lystiä kenellekään ole, hän sanoo.
Metsävahtitoiminta on yksi tapa, jolla Suutari ilmentää aktivismiaan.
Hän on pitänyt pitkään silmällä muun muassa Kuhmossa sijaitsevaa Iso-Valkeisen aluetta. Siitä hän kertoo maanantaina Areenassa julki tulevassa Suoran toiminnan Suomi -dokumenttisarjassa.
Vastaavaa sarjaa ei ole aiemmin tehty
Historiadokumenttisarja on palkitun oululaisen NTRNZ Creativen tuotanto. Teemu Hostikka on sarjan vastaava tuottaja, pääkäsikirjoittaja ja ohjaaja.
– Väittäisin, että sarja kertoo kattavammin suomalaisen ympäristöaktivismin historiasta kuin mikään muu vastaava julkaisu aikaisemmin, Hostikka sanoo.
Sarja kertoo muun muassa Pohjanmaan turkistarhaiskuista, Kuusamon koskisodista, Talvivaaran ympäristökatastrofista sekä Lapin hakkuukiistoista.
Kameralle on haastateltu pääasiassa aktivisteja.
– Kun ympäristöaktivismista tehdään historiadokumenttisarjaa, pitää meidän haastatella ihmisiä, jotka ovat olleet paikan päällä.
Dokumenttisarja ei valitse puolta, vaan esittelee molemmat. Osassa esiteltävistä tapauksista vastapuolen ääntä kuuluu enemmän arkistomateriaaleissa kuin sarjaa varten kuvatussa materiaalissa.
– Kun ollaan tekemässä tällaista sarjaa, on jokaisen oma päätös näkeekö järkeväksi siihen osallistumisen. Kieltäytymisiäkin on tullut, sitä ei voi kieltää, Hostikka kertoo.
Ymmärrystä ja parempaa keskustelua
Hostikka kiinnostui ympäristöaktivismista, koska aihe on ristiriitoja ja vastakkainasettelua täynnä.
– Kansalaistottelemattomuus, aktivismi ja suora toiminta on aina omassa ajassaan tuomittu median, yhteiskunnan tai lain toimesta. Jälkikäteen on voitu useissa tapauksissa todeta, että aktivistit olivat oikeassa, hän sanoo.
Tästä esimerkkinä Hostikka mainitsee Ilomantsin vesakkosodat. Aktivistit nousivat kapinaan, kun vesakoita torjuttiin kemiallisesti. Lopulta Metsähallitus pidättäytyi myrkytyksistä useina vuosina.
Hostikan mukaan Suoran toiminnan Suomi-sarja antaa eväitä pohtia, ovatko aktivistien keinot olleet hyväksyttäviä vai menivätkö ne liian pitkälle.
Keskustelukulttuuri on Hostikan mukaan mennyt entistä repivämpään ja polarisoituneempaan suuntaan. Hän toivoo, että sarjan avulla ymmärrys lisääntyisi ja keskustelun ääripäät löytäisivät tapoja käydä rakentavaa keskustelua.
Suoran toiminnan Suomi -sarjan tilaaja on Yle. Sarja tulee katsottavaksi Areenaan 13. lokakuuta. Se esitetään myös TV1-kanavalla.