SAATSE/LUTEPÄÄ/VÄRSKA Kymmenkunta venäläistä asemiestä ilmestyi viime perjantaina virolaisen Saatsen kylän ja kuntakeskus Värskan väliselle tielle. Maastopuvuissa, ilman tunnuksia.
Maantie on virolainen, mutta kulkee noin 800 metriä Venäjän puolella. Tie halkaisee niin sanotun Saatsen saappaan. Se on saapasta muistuttava pala Venäjää, joka työntyy Viron alueeseen.
Virolaiset ovat saaneet käyttää tietä kauttakulkuun vuonna 2003 solmitun sopimuksen mukaisesti ilman Venäjän viisumia. Venäjän alueen läpi on saanut ajaa, muttei pysähtyä eikä kulkea jalan.
Oudot asemiehet olivat tien Venäjään kuuluvalla osuudella. Huomattuaan heidät Viron poliisi- ja rajavirasto PPA sulki tien turvallisuussyistä. Eilen torstaina Viron hallitus päätti tehdä sulusta pysyvän.
Lisäksi suljettiin toinen, 50 metriä Venäjän puolella kulkeva osuus tiestä, jonka Yle pystyi ajamaan vielä toissapäivänä.
– Kyseessä on hyökkäyssotaa käyvän maan alue, jossa ovat voimassa heidän lakinsa, PPA:n rajajohtaja Veiko Kommussaar perusteli tien sulkemista lehdistötiedotteessa.
– Mikäli venäläiset ottaisivat siellä jonkun kiinni, Viron valtio ei pystyisi lähtemään apuun, hän lisäsi.
Kunnanjohtaja vietiin venäläiseen putkaan
Paikallisella Setomaan kunnanjohtajalla Raul Kudrella on kiinniotosta omakohtaisia kokemuksia.
Parikymmentä vuotta sitten Kudre oli huippusuunnistaja. Kerran hän oikaisi harjoituksissa Saatsen saappaan kautta.
– Siinä oli pari venäläistä rajavartijaa, jotka pysäyttivät minut. Soittivat pomolle ja kun tämä kuuli, että on kolmekymppinen mies, niin vietiin venäläiseen putkaan, Kudre kertoo Ylelle.
Nykyinen kunnanjohtaja pääsi vapaaksi ja palaamaan Viron puolelle seuraavana aamuna. Mitään traumoja hänelle ei jäänyt.
– Olen ajanut tuota tietä Venäjän läpi useita kertoja viikossa. Jos se avattaisiin uudestaan, ajaisin varmaan jatkossakin, Kudre sanoo.
Virossa kuitenkin esimerkiksi sisäministeriön työntekijät ja muutkin valtion palveluksessa olevat ovat välttäneet Venäjän alueen kautta ajamista jo vuosien ajan.
Nyt saman joutuvat tekemään kaikki muutkin. PPA tiedotti eilen, että suljettu tie katkaistaan betonisilla ajoesteillä. Jatkossa tien poikki rakennetaan myös esteaita.
Tea Korela, Raul Kudre ja Moonika Jäämets kuvailevat videolla mielialoja Kaakkois-Viron kylissä rajavälikohtauksen jälkeen:
”Nyt kaikki on sekaisin”
Saatsen naapurikylässä Samarinassa sijaitsevassa museossa työskentelevä Tea Korela asuu parin kilometrin päässä Venäjän rajasta.
Viime perjantain tapahtumat herättivät huolen, jota aikaisemmin ei ole ollut.
– Kauttakulku [Saatsen saappaan läpi] on ollut todella turvallista. Itse en ole nähnyt koskaan edes venäläisiä rajavartijoita, kertoo Korela.
Paikallisille suora tie Värskaan on ollut elintärkeä. Kuntakeskuksessa käydään muun muassa kaupassa ja muilla asioilla.
– Olimme niin iloisia, kun tie sai päällysteen viisi vuotta sitten. Nyt kaikki on sekaisin, Korela päivittelee.
Kuvagalleriassa näkyy paikka, johon venäläiset asemiehet ilmestyivät:
Matka kuntakeskukseen on nyt pidentynyt 13:sta kilometristä 20:een.
Lähin Venäjän alueen kiertävä reitti kiemurtelee muun muassa Mustojan luonnonsuojelualueen läpi. Paikoittain huonokuntoisen soratien varressa näkyy jäkälikköä ja mäntymetsää.
Hallitus lupaa uuden tien ensi vuodeksi
Kiertotiestä on nyt tulossa pysyvä. Viron hallitus päätti torstaina, että se rakennuttaa alueelle kunnon tien ja ohittaa hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin turvallisuuspoliittisista syistä.
– Hallituksen kanta on selvä: virolaisten ei pitäisi käyttää Venäjän maaperää asioidensa hoitamiseen. Uusi tie valmistuu ensi vuonna, pääministeri Kristen Michal lupasi eilisessä tiedotteessa.
Saatsen toisessa naapurikylässä Saaboldassa tilausravintolaa pitävä Sirje Kruusamäe suhtautuu viime päivien tapahtumiin rauhallisin mielin.
– Minä en tunne vaaraa enkä ole hermostunut. Kukaanhan ei tullut Viron alueelle. He olivat Venäjän puolella.
– Olemme ajaneet tuota tietä iloisesti vuosikymmeniä, lähes unohtaen että se on Venäjän aluetta. Nyt meitä muistutettiin, Kruusamäe pohtii.
Hyökkäyssota ei paikallisiin vaikuta
Osa tilausravintolan asiakasryhmistä on kuitenkin säikähtänyt kuullessaan, että perille pääsemine vaatii kulkemisen Venäjän alueen läpi.
– Jos ei, niin ei. Heille on sitten neuvottu kiertoreitti. Toisaalta on niitäkin, joille juuri Venäjän kautta ajaminen on ollut jännittävä kokemus, kertoo Kruusamäe.
Nämä viime perjantaina maantielle ilmestyneen venäläiset asemiehet käynnistivät tapahtumaketjun, joka johti virolaisten käyttämän maantien sulkemiseen:
Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan ei Kruusamäen mukaan kovin paljon tunnu paikallisten elämässä.
– Viikko sitten Venäjän puolella oli ilmahälytys, pillit huusivat. Aina toisinaan siellä ammuskellaan, välillä kovempaa, välillä hiljempaa.
– Mitä me tehdään? Ei mitään. Rajavyöhykkeen elämää. Olemme tottuneet, Kruusamäe toteaa.
Samaa mieltä on Saatsen kylässä asuva Moonika Jäämets.
– Emme hermostu turhasta. Hermostuksissamme emme osaisi enää elää ollenkaan, sanoo Jäämets bussipysäkillä ja jatkaa matkaansa kyläkauppaan.