Vammais­neuvosto kritisoi Pirhaa: Kuljetus­palvelujen kriteerit ovat syrjiviä

Pirkanmaan hyvinvointi­alueella tiukennettiin kuljetus­palveluiden myöntämis­perusteita. Kuljetus täytyy myös tilata aiempaa aikaisemmin.

Katso, kuinka vammaisneuvoston puheenjohtaja ja Pirkanmaan hyvinvointialueen toimialajohtaja kommentoivat vammaisten yksilöllistä palvelutarvetta kuljetusten osalta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaisneuvosto syyttää vammaisten kuljetuspalveluiden myöntämiskriteerejä syrjiviksi.

Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) teki vammaisten kuljetuspalveluissa kaksi suurta muutosta, kun uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden alussa.

Pirha tiukensi kuljetuspalveluiden myöntämisperusteita ja päätti, että kuljetus täytyy tilata ennakkoon aiempaa aikaisemmin.

Vammaisneuvoston puheenjohtaja, pirkkalalainen Tuija Kaivanto, on itse kuljetuspalveluja tarvitsevan aikuisen kehitysvammaisen pojan äiti. Kaivannon mielestä nykyiset käytännöt ovat liian rajaavia ja kaventavat yksilöllisiä tarpeita.

Vammaisneuvosto on ollut yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Neuvosto tulkitsee valtuutetun vastauksesta, että hyvinvointialueen linjauksissa on havaittavissa piilosyrjintää, välillistä syrjintää ja syrjintää.

Seuraavaksi neuvosto aikoo kannella asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Kilometrirajat puhuttavat

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä Pirhan uudessa ohjeistuksessa olevia kuljetuspalvelun kilometrirajoja ei voi soveltaa ehdottomina. Jokaisen päätöksen tulee perustua asiakkaan tarpeisiin ja asiakassuunnitelmaan.

Vammaisneuvoston puheenjohtaja on samoilla linjoilla.

– Myöntämisperusteissa ei saa olla yksiselitteistä viidenkymmenen kilometrin matkustusrajaa, eikä töihin matkaamiseen saa olla kahdeksankymmenen kilometrin rajaa.

Nainen näyttää käsissään olevia papereita ja katsoo kohti.
Tuija Kaivanto vaatii, että vammaiset henkilöt otetaan mukaan heitä koskevien asioiden valmisteluun jo suunnitteluvaiheessa. Nyt vammaisneuvosto kokee olevansa lausuntoautomaatti siinä vaiheessa, kun päätökset on jo tehty Kuva: Marko Melto / Yle

Tuija Kaivannon mielestä yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen tulee nostaa kuljetuspalveluissa aivan eri tasolle kuin nykyisin.

Kaivanto kertoo, että suurin eriarvoisuus osuu niihin, jotka asuvat muualla kuin Tampereella, ja joiden mahdollisuus liikkua palvelujen ja harrastusten äärelle rajoittuu.

Näin Pirha perustelee muutoksia

Pirkanmaan hyvinvointialueen toimialajohtaja Tuula Jutila kertoo, että kuljetuspalveluiden perusteita tarkastettiin uuden vammaispalvelulain voimaan tullessa.

Ohjeet yhteensovitettiin koko hyvinvointialueella.

Jutilan mukaan kilometriraja ei ole ehdoton. Jokaisen asiakkaan kohdalla pyritään käyttämään yksilöllistä harkintaa.

– Se tulee jo laista. Palvelutarpeen arvioinnissa asiakas kertoo omat tarpeensa ja liikkumisalueensa, ja sosiaalityöntekijä tekee päätöksen niiden pohjalta. Liikkumisalue voi olla isompikin kuin oma kunta, Jutila toteaa.

Nainen katsoo kohti aulassa, taustalla lukee info.
Toimialajohtaja Tuula Jutilan mukaan kahden tunnin ennakkotilausaika on myös ympäristösyistä perusteltua. Reuna-alueilla kuljetuspalvelun järjestäminen on haastavampaa, mutta sielläkin Pirha pyrkii mahdollisimman hyvään palveluun. Kuva: Marko Melto / Yle

Ennakkotilausajan pidentämistä yhdestä tunnista kahteen tuntiin Pirha perustelee sillä, että se on lisännyt merkittävästi matkojen yhdistelymahdollisuutta ja vähentänyt turhia ajoja.

Vammaisneuvosto kokee olevansa lausuntoautomaatti

Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaisneuvosto kokee, ettei sitä ole otettu aidosti mukaan palveluiden suunnitteluun.

Tuija Kaivannon mielestä vammaisneuvostolla on paljon kokemustietoa ja asiantuntemusta, joita hyödyntämällä asioita voitaisiin tehdä yhdessä viranhaltijoiden kanssa toimivammiksi.

Pirhan Tuula Jutila korostaa, että vammaisneuvosto käsittelee kaikki päätöksentekoon tulevat vammaisia koskevat asiat ja voi kommentoida niitä.

Hänen mukaansa lausuntoja myös huomioidaan viranhaltijatyössä, mikäli ne ovat lainsäädännöllisesti mahdollisia toteuttaa.

– Viime vuonna järjestettiin 11 virallista vammaisneuvoston kokousta. Lisäksi oli yli 40 osallistavaa työpajaa tai keskustelutilaisuutta, joissa käytiin keskustelua viranhaltijoiden kanssa.

Näistä saatuja kommentteja on Jutilan mukaan hyödynnetty päätöksenteossa.

Hyvinvointialue tunnistaa yksilöllisen palveluntarve

Pirhan johdosta vakuutetaan, että vammaispalvelulaki alleviivaa juuri yksilöllisyyttä sekä palvelutarvetta ja viranhaltijat tekevät päätöksensä niiden mukaan.

Sosiaalityöntekijöiden riittävyys on vammaisneuvoston mielestä huolenaihe, mutta hyvinvointialueen mukaan liikkumisen tukea koskevien päätösten käsittelyajat ovat pysyneet kohtuullisina.

Pirhan alueella toteutettiin viime vuonna lähes puoli miljoonaa vammaiskuljetusta. Palautteita vuoden aikana tuli noin 250. Toimialajohtaja Tuula Jutila kertoo, että palautteissa oli mukana sekä kritiikkiä että kiitosta.

Vammaisneuvoston viesti hyvinvointialueen päättäjille on yksiselitteinen.

– Kun yksilöllisyys huomioidaan, vammaisten arki helpottuu ja säästöjäkin syntyy. Ei pidä säästää vammaisilta, vaan helpottaa heidän kulkemistaan.

Ladataan lomaketta...